Tämä on tätä.

Mies haaveilee talosta järvenrannalla. Kymmenestä lampaasta, ja ties kuinka monesta kanasta. Hänellä on vielä vuosi koulua jäljellä, ja tästä johtuen nämä haaveilut lähinnä ärsyttää. (Opiskelee metsäkoneen kuljettajaksi.) Lisäksi sanoi haluavansa kymmenen lasta, ja neljäs saisi tulla koulun loputtua. (Paljon puhuttavaa siis vielä on.)
Lapsista on ollut kova puhe. Yleensä mies on se, joka nämä lapsi puheet aloittaa. Melkein päivittäin saan kuulla: ”Sitten kun valmistun tulee neljäs!”. Olen itse sitä mieltä, että kolmannen ja neljännen välillä voisi olla pidempi väli. Mutta mies on sitä mieltä, että max 2v väliä uuteen raskauteen. Minullahan on solumuutoksia ollut kohdunsuulla jo 19v:stä lähtösin. Onneksi Loop-hoidolla nämä pahimmat muutokset saatiin poistettua. Kuitenkin niitä lievempiä muutoksia jäi. Lääkäri neuvoi tästä syystä harkitsemaan millon ne lapset hankkii. Lähinnä sen takia, kun nuo muutokset ovat olleet niin arvaamattomia. Ja useimmat Loop-hoidot on riski raskaudelle.

Asutaan tällä hetkellä kerrostalossa. Eikä siinä mitään. Tähänkin taloon mahtuu monikulttuuria yllin kyllin. Yläkerrassa asuu Kurdiperhe. Meidän kanssa samassa kerroksessa asuu ilmeisesti Irakilaisia. Heillä on kaksi tyttöä, ja toisella tytöllä on CP-vamma. Sitten löytyy Suomi-Venäjä mix. Koiria löytyy myös melkein jokaisesta huoneistosta. (Tämähän se miestä kaihertaa.) Mietin kauan muuttoa. Olemme siis asuttu tässä huoneistossa tasan 6kk:tta. Kuopus ilmoitti tulostaan samana yönä, kun miehen piti kuorma viedä uuteen asuntoon. Lopputulos oli se, että minä pusersin vauvaa ulos. Enkä osallistunut koko muuttoon. Sairaalasta pääsin valmiiseen huoneistoon, ja pieneen vauvakuplaani.

Miehen painostuksesta autokoulu pitäisi käydä loppuun. Mutta motivaatio puuttuu. Lisäksi se vaatii lukemista. En varmasti ole ainut ketä on vaikeuksissa teorian ja teoriakokeen kanssa. En vain järin onnellinen ole tästä miehen päähän pinttymästä. Lähinnä ahdistaa se, että mies ei kuuntele. Kärsin todella pahasta hahmotus/lukihäiriöstä. Lisäksi esikoisella näyttäisi olevan samoja ”ongelmia”. Mies on sitä mieltä, että tutkimukset on täysin turhia ja tyhmiä. Ja aina jostai saa käännettyä negatiivisuuksia esiin. Niin kun se tutkiminen tekisi lapsesta tyhmän tai vähempi arvoisen. Itse olen käynyt koulua kaksi ensimmäistä vuotta täysin omillaan, ja apua sain vasta kolmannella luokalla. Isälläni on täysin samat häiriöt, ja tällöin ei edes mitään tutkimuksia ollut. Sanottiin vain tyhmäksi. Lääkäri oli kanssani samaa mieltä, että mitä aikasemmin häiriöt huomataan, sitä mukavampaa opiskelu on.

Sain myös kuulla, että minusta tulee täti! Ihanaa! Tämä on mukava yllätys siinä mielessä, että siskon ei pitänyt lapsia saada. Tai ainakin vaikeuksien kautta. Nyt kuitenkin kävi niin onnellisesti, että taanoinen vatsatauti osottautui raskaudeksi. Kaksi vuotta tässä luonnollisessa hedelmöittymisessä meni. Tälleen jo kolmen lapsen äitinä iloitsee toisen ensimmäisestä. Varmasti meidän suvun tuntien kaikki on erittäin iloisia tästä yllätyksestä. Toista se olisi minun kohdallani. Lasten isomummo kysy jo ensimmäisestä, että olenko ajatellut aborttia. Samoin kolmannesta. Kaikki lapset on erittäin toivottuja, ja huolella tehtyjä!

Ajattelin jossain vaiheessa koota yleisiä monikulttuurisuus mietteitä, ja kyselen ihmisiltä miten kokee eri kulttuurin vaikuttavan omaan parisuhteeseen ja perheen elämään. Tästä on tulossa erillinen lyhennelmä viimeistään parin viikon päästä.

Tuossa vielä linkki edelliseen blogiini. Kyseisessä blogissa on raskausajasta ja viikoista.
http://mammutti94.munblogi.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *