Naisen elämää?

Meillä mies aloittaa usein päivänsä musiikilla. Eikä millä tahansa musiikilla. Vaan musiikilla mikä kaikuu naapuriin asti, ja lauletaan Kurdiksi!

Niin kuin jokaisessa parisuhteessa, niin kyllä meilläkin riidellään. Riitely on lähinnä miehen puolelta lapsellista nyrpeää silmiin katsomista, ja tappavaa tuijotusta. Itse lähinnä papatan, ja nieleskelen kiukkuani. Mutta mikä on tervettä riitelyä?
Sanoisin ettei terveeseen riitelyyn kuulu väkivalta, eikä anteeksi annottomuus.
Meillä sopiminen on yleensä pusu, ja toteamus siitä kuinka turha riita oli.
Tiedän myös monia perheitä ketkä ei pääse riidoissa kovinkaan pitkälle, ja sukulaiset on hälytettävä apuun.

Meillä myös mies tekee samoja asioita niin kuin minäkin. Ainut mitä mies ei ”joudu” tekemään on pyykkikoneen päälle laitto, ja pyykin lajittelu. Lisäksi lasten vaipanvaihto jää minulle. Mies kuitenkin imuroi, tekee ruokaa, leikkii lasten kanssa ja tekee välillä miehisiä hommia. Välillä tunnen itseni tarpeettomaksi, ja huonoksi vaimoksi. En ole luonteeltani nuoleskeleva ja usein teen asiat omalla tavalla. Esim. siivouksesta on meille täysin eri käsitteet. Minä pidän ylläpitosiivosta, ja herra suursiivousta. Usein saan mainintaa miehen puolelta siitä, että asiat pitää tehdä hänen tavallaan. Siispä siivous on ratkaistu sillä, että hän saa osallistua tuohon ylenpalttiseen puunaukseen.

Miehen mielestä minun tehtäväni on hoitaa lapsia, tehdä ruokaa, kävellä kauppaan kolmen lapsen kanssa, siivota, leikkiä lääkäriä, hoitaa yhteiset asioimiset, hoitaa lasten neuvolat (myös omat neuvolat, jos raskaana olen), olla miehen omaishoitaja (pahuksen miesflunssa!), antaa miehelle huomiota, keittää kahvia, ommella herran rikkinäiset vaatteet (uusia ei voi ostaa.), stressata kun mieskin stressaa, olla kotona ja tehdä nuo asiat päivän mittaa.

Ammatilta olen kodinhuoltaja, mutta ammatinvaihdos on suunnitteilla. Haluaisin ammatin jossa minun ei tarvitsisi tehdä mitään mitä kotona joudun tekemään. Valitettavasti tuo kodinhuoltajana olo on noita kaikkia yllämainittuja. Vielä vain pitäisi keksiä se uusi ammatti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *