Kesä virallisesti ohi! 🍁

Niin on taas vierähtänyt aikaa viime kirjoituksesta.

Tässähän on tapahtunut vaikka mitä, mutta pääkohdat taitaa olla kurdi-vaarin kuolema, Herra kurdin välilevynpullistuma, talon ulkoremontti, kihomadot ja uusi raskaus.

Kurdi-vaari kuoli kesä-heinäkuun vaihteessa.. Jotenkin Herra Kurdille tämä oli iso asia ja se sai myös meidän parisuhteen koetukselle.  Siinä sitten molemmat omilla tahoilla yritettiin asioita käsitellä ja kirjaimellisesti käytiin ääripäässä.. Siihen lisäksi Herra Kurdin pikkuvejen suru ja heidän sukulaisten tukeminen.

Siinä sitten alkoi Herra Kurdilla selkäsäryt. Hänellä on ollut aina välillä selkäkipuja, mutta nyt ne kivut saivat hänet aivan karrelle ja yhtenä aamuna jouduin soittamaan hänelle ambulanssin, koska hän ei päässyt ylös sängystä. Hirveillä suonensisäisillä lääkkeillä hänet kärrättiin ambulanssiin.. Lannerangassa todettiin välilevynpullistumaa ja hetken pähkäilyn jälkeen päädyttiin siihen, että Herra Kurdi menee turkkiin ottamaan puudutteen (sakraalipuudute). Koulut olivat jo alkaneet, joten lasten hoito jäi kokonaan minun vastuulle. Mutta tämä puudute auttoi! Olimme molemmat helpottuneita, koska Herra Kurdi oli todella turhautunut ja minä väsynyt. Herra Kurdi joutuu siis selkäleikkaukseen, mutta kirurgi miettii leikkaustapaa ja ajankohtaa.

Oikeastaan kaiken sotkun keskellä alkoi talon ulkoverhoituksen uusiminen..
Nythän tuo on nätin näköinen, mutta kestoa tällä projektilla oli n. Kaksi kuukautta. Tein ulkoverhoituksen tekijälle joka päivä lounaan (tunnen tästä suurta ylpeyttä!).

Sitten ne ällöttävät kihomadot. Minä huomasin niitä ensin minulla.. Siis pakko tässä vaiheessa kertoa, että yksi mato oli siis eksynyt väärään paikkaan (tästä olen onnellinen, koska saatiin kaikki lääkittyä..), meinaa alushousuihin. Piti vielä informoida omaa äitiäni tästä asiasta. Hirveässä paniikissa siis lähdin Hyvinkäälle apteekkiin. Niitä olikin sitten ainakin kahdella lapsella. Itse en huomanut omassa ulosteessa edes matoja, vaikka yksi minun pikkuhousuissa mönki. Toinen lääkeannos otettiin ohjeiden mukaan. Mutta neuvolaa tulee informoida siitä, että auttaako tuo pyrvin, vai onko kenties tarvetta vahvemmalle lääkkeelle.
Sitten voinkin kirjoittaa tästä viimeisestä aiheesta..

Eli raskaudesta.
Minun kierto on ollut todella epäsäännöllinen ja sekava. Yllätykseksi testi kuitenkin näytti haaleaa viivaa (luulin, että testi oli viallinen..). Viiva vahvistui ja oireita alkoi ilmetä. Nythän sitten on niin, että kävin ultrassa ja tällön mentiin jo viikolla 8. Näillä näkymin laskettu aika olisi 16.5.2024 (kuopus syntyi 16.9.2022). Minulla on ollut jo pahoinvointia yli kolme viikkoa ja tuntuu, että ruoat ja ruoka-aineet on vähentyneet minimiin.. Ennen ruoan syöminen on auttanut, mutta nyt tilanne on kääntynyt toisin päin.. Lisäksi kärsin päänsäryistä ja huimauksesta. Ultrassa näkyi selvä syke ja kätilö käytti ultrakoneen doppleria. Syke kuului nopeana ja vahvana! 

Hello! Pikku nalle raskausviikolla 8.

Kävin myös neuvolassa raskausviikolla 9 ja meidän neuvola th vain totesi, että hän vähän toivoikin jo näkevänsä minut. Tämähän on jo kahdeksas raskaus (yksi kkm 2021) ja seitsämäs tähän asti kehittynyt raskaus. Kaikki oli neuvolassa hyvin ja sain lähetteen mm. Yhdistelmä seuloihin (verikoe rv 10+ ja muut testit).. Nt-ultra on jo varattuna ja se on jo ensikuun alkupuolella.

Toiveita voi laittaa instagramin puolella:

Löydät blogin myös blogit.fi:stä:

Vähän minusta.

Tästä tuli monta pyyntöä tehdä tämä ns.haaste, joten teidän pyynnöstä tein tämän tänne blogin puolelle. Tuli muuten tätä tehdessä hyvinkin teinimäinen olo..

@elamaakuediperheessablogi

No mutta tässä tämä nyt on:

1. Olen käynyt vain ruotsissa, virossa ja turkissa, lisäksi haluaisin päästä käymään myös saksassa, espanjassa, italiassa ja pariisissa (why not?).

2. Minulla on kuusi lasta (sukupuolista viis!)

3. Olen ollut yhdessä puolisoni kanssa jo 10 vuotta (naimisissa 9 vuotta).

4. Koin keskenmenon syksyllä 2021 (elämäni raskain jakso, myöskin kemiallisia raskauksia on ollut useita.)

5. Kärsin laajasta oppimishäiriöstä (luki -ja oppimishäiriö. Jonkin näköistä dysfaasiaa havaittavissa..)

6. Minulle on diegnosoitu ylä-asteella määrittämätön ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko.

7. Vihaan turhia höpinöitä! (Siis oikeasti vihaan, turhat höpöttelyt ja juorut vievät turhaa aikaa ahdistavista asioista.. vink, vink)

8. Vihaan seksuaalista määrittelyä. (Haloo, ihmisen latinankielinen nimi on ”homo sapiens”. Itse olen seksuaalisuudeltani ”bi”.. Ketä tämä nyt kiinnosti. Ihmisethän saavat olla mitä juuri sellaisia, kun ovat ja elämme jo 2000 lukua!)

9. Rakastan lyhyitä hiuksia! (Minulla on ollut koko ala-aste ajan lyhyt tukka).

10. Pidän luonnollisuudesta. (En ole käyttänyt meikkiä vuosiin, ainakaan 11 vuoteen.).

11. Liikunta on henkireikäni! (Ennen vihasin kaikkea liikuntaan liittyvää. Nykyisin rakastan sitä.).

12. Minulla on yksi isosisko ja yksi pikkusiskopuoli.

13. En ole joutunut kertaakaan suureen leikkaukseen. (Minulta on joskus leikattu imusolmukkeesta hyvälaatuinen kasvain paikallispuudutuksessa korvan taanta.).

14. Olen viettänyt lapsuuden maaseudulla pellon keskellä. (Kärpäset ja lehmän kakka tuli tutuksi.).

15. Olen pohjimmiltani ystävällinen ja sympaattinen ihminen (tarvittaessa osaan olla aika hirveä. Voin kertoa että elämä opettaa!).

16. Olen asunut neljällä eri paikkakunnalla.

17. Nettikauppa shoppailu on lempi harrastukseni.. (Toinen puolisko hoitaa taas enemmän paikanpäällä shoppailua..).

18. Olen hyvä leipomaan ja se leputtaa hermojani.

19. Minulta löydettiin kohdunkaulasta solumuutoksia 2013. (Elämäni ensimmäisessä papa-kokeessa. Ja minulle tehtiin sähkösilmukkahoito 3/2015. Solumuutokset ovat olleet ainakin nyt väliaikaisesti kurissa. Tosin lääkärin mukaan hoitoja tullaan vielä tekemään ja viimeisenä vaihtoehtona kohtu poistetaan, jos muutokset jatkuvat.)

20. Olen oppinut rakastamaan itseäni paremmin lapsia saatuani.

Löydät blogin myös ig:stä:

Olemme myös blogit.fi:ssä:

Ne hormoonit?

Miten kuvittelin, että tämän kirjoituksen aika olisi ollut myöhemmin..

Minulla on jokaisen synnytyksen jälkeen vaihdellut paljon kuukautisten alkaminen.
Imetän siis edelleen tätä meidän kuopusta, mutta soseiden alettua ilmeisesti minun kroppani päätti alkaa käynnistämään tätä kemiallista toimintoa, joka on nimeltään ”hormoonitoiminta”. Eli kierto..

Pari viikkoa ennen alkoi kropassa tuntumaan mm. Rintojen arkuutta ja alavatsan nippailua. Lisäksi maidon tulo niukkeni pariksi päiväksi ennen tuhruamisen alkua (myöhemmin maidon tulon tulva kirjaimellisesti yllätti, koska mini ihminen tilaili sitä liiaksi).

Turvotus.. Tuo tuttu kaveri menneisyydestä.

Vuoto alkoi salakalavasti tuhruamisella (mitä ihmettä?).
Seuraavana päivänä oli epäselvää, että oliko kyseessä kuukautiset vai ei.. Vai oliko kyse vain hormoonitoiminnan sekoamisesta?

Kiertohan on usein hyvinkin epäsäännöllinen synnytyksen jälkeen ja näin se on ollutkin. Seuraava vuoto (Huom.. Mistä tietää onko kyse ovuloinnin aiheuttamasta tuhruamisesta?) voikin tulla vasta parin kuukauden päästä. Tosin myös yli 90 päivän kierrot ovat hyvinkin tuttuja!

Hmm.. Kenen keho tämä on?


Kuukautiset voivat myös olla hyvinkin niukat ja hormoonitoiminta heräilee etenkin imettäessä hyvin hiljaksiin ja huomaamatta. Mielialan muutokset voivat myös herättää mielipidettä suuntaan ja toiseen. Myöskin kehon neste tasapaino muuttuu kierron mukana. Samoin turvotus.. Omaan kroppaan olen joutunut tutustumaan jokaisen synnytyksen jälkeen uudelleen ja näin se on tällakin kertaa. Ilokseni voin sanoa, että kyllä se kropan toiminta palautuu ennalleen ajan kanssa.

Paras ymmärrys omasta kehosta saadaan, kun annetaan omalle kropalle aikaa toipua!

Seuraathan blogia myös ig:ssä?

@elamaakurdiperheessablogi

LÖYDÄT BLOGIN MYÖS BLOGIT.FI:STÄ!

Uusi arki vauvan kanssa!

Meidän pieni ihme on jo yli neljän viikon ikäinen.

Täytyy kyllä sanoa, että olen monta kertaa miettinyt yksin pimeässä yöllä imettäessä, että kuinka onnekas olen. Mutta en voi väittää etteikö viime vuonna tapahtunut keskenmeno olisi taas mielessä. Siitähän on nyt vuosi aikaa ja sitä miettii, että minullahan ei olisi tätä pientä, jos edellinen raskaus ei olisi mennyt kesken. Mutta kyllä sitä miettii, että millainen pikkunen sieltä olisi tullut..

Tuntuu ettei oikeastaan päivässä keri muuta tekemään, kun istumaan sohvan nurkassa ja tissi on vauvan suussa. Ruokaa tuskin kerkii syömään ja siivoaminenkin tapahtuu toisella kädellä..

Imetys ei ole ollut mitenkään itsestäänselvyys ja minulla se onkin ollut haastavaa henkisesti. Ehkä myös se, että päivä pitää suunnitella vauvan syömisen mukaan.

Kaikin puolin tämä arki rullaa mukavasti. Vauva on aika helppo tapaus ja hänellä on virallisesti nimi. Sen verran voin paljastaa, että hänen nimi alkaa A:kirjaimella. Voin siis tästä lähtien puhua pikku A:sta. Hänen nimen tarkoitus on ”peloton ja rohkea soturi”. Nimi on kurdin kielinen.

Lapset ovat olleet syyslomalla kotona ja apua heistä on ollut hurjasti! Silti odotan sitä, että arki palaa taas normaaliksi..

Olen hieman kartoittanut tässä omaa kuntoani. Muutaman kerran olen juossut. Kroppa ei tunnu vielä siltä, että mitään isoja lenkkejä vielä voisi juosten tehdä. Ja muutenkin liikkuminen on aloitettava varoen.

Talon remontti on edennyt aivan älyttömästi. Ilmeisesti voimme hyvillä mahkuilla päästä muuttamaan jo talven aikana ja tätä odotan enemmän, kun paljon. Talon kylpyhuone on melkein valmis. Keittiö, olohuone ja makuuhuoneet kaipaavat enään muutaman seinän, levytystä ja maalausta. Eli remontti on hyvässä vaiheessa.

Seuraa blogia ig:ssä:

Raskausviikko 40 (Rv 39+0)

Rv 39+0

Vauva painaa lantioon ja yöllä herätessä vessaan limatulppaa valuu vessapaperiin. Aamulla käyn ainakin viisi kertaa isolla hädällä. Tuli myös ns. Menkkajoulintoja ja koko päivän tuli supistuksia epäsäännöllisesti.  Välillä kivuliaasti ja välillä ilman kipua. Etova olo jäytää oikeastaan koko päivän. Verensokerit on alhaiset syömisestä huolimatta. Alhaalla jatkuva paine häiritsee mm.kävelyä. Sitkeästi kuitenkin kävelen 4km eskarilaisen vuoksi. Välillä tulee myös kunnon hiki aaltoja.. Päiväkodissa kysellään jo, että millon vauvan pitäisi syntyä. 

Rv 39+1

Aamulla herätessä vessassa paperiin jää kirkasta limaa (taas).. Kurkku on kipeä ja heti on selvää, että myös minulle on lapsilta tarttunut flunssa. Muutama kirosana tulee ulos suusta ja valitankin asiasta ig:n puolella. Aamulla tulee pari napakkaa supistusta, mutta eskarilaista eskariin viedessä supistuksia tulee vain yksi. Tämän jälkeen hengailen sohvalla ja välillä käyn jumppapallolla pyörittelemässä lantiota. Oikeastaan illalla ihmettelen alaselkäkipua ja laitankin selkään kuumavesipullon. Päätän mennä aikasin nukkumaan, koska kurkkua särkee. 

Rv 39+2

Herään aamulla ennen herätyskelloa. Takana katkonainen yö kuopuksen takia (hän heräsi yhdeltä yöllä ja ei meinannut millään nukahtaa uudestaan). Alaselkää juilii vaihtelevasti. Supistuksia tulee jokaisesta liikkeestä, mutta epäsäännöllisesti ja aika kivuttomasti

Rv 39+3

Kurkussa limaa ja varovasti nousen sängystä tunnustellen samalla omaa oloa. Vauva myllää oikeastaan koko päivän. Siteeseen jää limatulppaa. Koko päivän tulee vaimeita supistuksia.

Rv 39+4

Yöllä ei uni oikein tullut ja supistuksia tuli koko yön vaimeasti. Aivokurjeton herää yöllä monta kertaa huutamaan ja mietinkin jo valmiiksi, että hänellä varmasti on korvatulehdus (olikin, voi itku).. Hyvinkin normaali olotila seuraa koko päivän ja kärsin hirveästä päänsärystä. Suoli toimii oudon vilkkaasti ja supistuksiakin tulee harvakseltaan. Kuulin muuten, että naapurin kurdi-rouva oli joutunut Lohjalle synnyttään, koska hyvinkäällä ei ollut tilaa (paniikki).. Päivällä vanha puhelin kirjaimellisesti posahtaa ja herra huu lähtee kiireellä hakemaan vaimolle uutta puhelinta. Uni tulee illalla nopeasti.

Rv 39+5

Yö meni taas persuuksilleen (aivokurjeton veti hirveät huutoraivarit).. Olo on aamulla ihan ok. Herra huu vie eskarilaisen eskariin ja itse lähden kävelemään apteekkiin. Mutta yllätys, yllätys. Meidän kylän pankkiautomaatti ei suostu lukemaan kortteja ja suuren veetutuksen saattelemana marssin vain kauppaan hakemaan hillosokeripussin ja itku silmässä kävelen kotiin.. Paine alakerrassa on omaa luokkaansa. Kotona sohvalle istuessa tulee yksi kipeä supistus.. Yritän saada puhelimeen 90v vanhan muistisairaudesta kärsivän mummelin (kyseessä uuden talon rajanaapuri). Koska hän ei suostu juttelemaan herra kurdille yritän jutella hänelle rajalla olevista riskipuista tuloksetta. Illalla supistuksia tulee aika napakastikin ja mietinkin mielessäni, että jos nyt pitäisi synnyttää, niin en kyllä jaksaisi. Esikoinen järjesti pienet ”läksyraivarit” vielä läksyjä tehdessä. Hieman shokeerasi se etten tiennyt mitä olisi pitänyt laittaa kauppalistaan listaa tehdessä. Päädyinkin aikasin nukkumaan. Siinä meni sekin päivä puoliksi väsyneenä ja varmasti hormoonien takia itku silmässä. It’s a life, my life!

Rv 39+6

Yö meni hyvin. Heräsin pari kertaa vessaan. Aamu tosin alko aika hitaasti ja tuntu ettei aamu oikein käynnistynyt. Puolet päivästä meni kauppareissuun ja kotona siivoilin vessaa/keittiötä. Aamu yleensä on aika kivutonta ja supistukset lieviä. Tällä kertaa tosin vessassa istuessa tuntu menkkamainen ja jouliva supistus. Tällä kertaa alaselässä ja alavatsassa samaan aikaan. Olin hieman shokissa tästä, koska tämä supistus tuli, niin yllättäen ja hieman ihmeissäni olin. Mutta samalla ilahduin, koska voisin ottaa tuollaisia supistuksia lisää (haaveeksi jäi, ainakin tältä päivältä). Illalla aikaisin nukkumaan, koska se ainainen väsymys oli hyvinkin läsnä. No mitä tästä viikosta jäi mieleen? Pirullisen rasittava viikko ja jotenkin raskas..

Löydät blogin myös ig:stä:

Ja blogit.fi:stä: