Kirjoitus ripuli! 😁

Kiirettä pukkaa. Arki on lähtenyt käyntiin ja korona jyllää maailmalla. Meillä on kolme vanhimpaa lasta eskarissa ja päiväkodissa. Ensimmäinen flunssakin sairastettiin melkeen heti, kun varhaiskasvatus toiminta alkoi.. Lähinnä inhottaa se, että näitä flunssia nyt sitten tulee. Tälläkin hetkellä toisiksivanhimmalla lapsella kurkku on kipeä ja uusi flunssa alkaa tulemaan. Tässä on tehty reissua hyvinkäältä mäntsälään lasten kanssa julkisilla. Voin kertoa ettei matka ollu loistokasta. Bussi oli onneksi aikaslailla tyhjä. Mutta uudelleen en hetkeen lähde. 😂 Käytiin myös vanhassa kotikaupungissa Lohjalla. Ei kyllä matka ollut mikään itse unelma. Järkyttävä pahaolo tuli heti autossa ensimmäisen kilometrin aikana. Tämä meidän 3 kk:den ikäinen rinsessa hermostui istuimessa oloon ja rääkyi ERITTÄIN kova äänisesti ilmoittaen mielipiteensä.



Herra Kurdi on nyt kovasti sitä mieltä, että meille ei sitä ehkäisyä ole tulossa. Esikoinen piti teoriatuntia siitä kuinka seuraava vauva on varmasti poika ja tämä meidän pienestä prinsessasta tulee myöskin isosisko saman ikäisenä, kun aivokurjettomastakin. Itse olisin halunnut pitää pientä taukoa tässä raskauksien välissä. Mutta herra Kurdi haluaa yhden lapsen vielä (toivoen hänen olevan poika. Mikä on aivan järjetöntä!) Imetyksen takia ne menkat on jääny pois. (Luojan kiitos!) Eli kroppaani kuunnellen raskautuminen ei ole millään lailla mahdollista, koska menkat eivät ole tulleet synnytyksen jälkeen. Tosin moni tuttu on raskautunut puoli vuotta synnytyksestä. Itsellä on suuressa roolissa imetyksen tiheys. Eli kuinka tiheään vauva on rinnalla. Luutavasti silloin, kun vauva aloittaa kiinteiden syönnin alkaa myös kierrot uudestaan. Näitä kiertoja en odota laisinkaan.. Enkä näin ollen raskautumistakaan. Herra Kurdi on ollut jotenkin pelottavan innoissaan yrittämässä seuraavaa lasta. Ei auta vaikka sanoisi ettei se ole tällä hetkellä imetyksen takia mahdollista. Enkä todella aio vähentää imetystä mahdollisen raskautumisen takia. Saatika sen takia, että imetys estäisi raskautumasta.



Kaupassa käydessä sain taas kuunnella kauhistelua lasten määrästä. ”Oi miten ihania lapsia sinulla, niin kauniita ja suloisen näköisiä. Montakos tyttöä teillä on?” Vastattuani kolme tyttöä ja kaksi poikaa, vanhin poika on eskarissa. Sain kuulla vastauksen ”herran jumala, onneksi olkoon.” Ainut mikä minun päässä jyskytti oli rippi papin lause ”älä lausu turhaan herran jumalasi nimeä” 🤣 Rouva jäi itsekseen pöhisemään kaupan eteiseen ja minä painelin lasten kanssa ulos. Mietin vain, että olisikohan pitänyt kertoa vielä oma ikäkin niin hän olisi voinut päästä ehkä parhailta päiviltään. Sekin tuntuu olevan kauhistelun lähden.



Meillä on ensiviikolla käynti neurologin kontrollissa tuon aivokurjettoman kanssa. Onneksi kaikki on mennyt hyvin ainakin tähän asti. Varmasti hyvä onni tulee jatkumaan myös jatkossa. Tai näin toivon. ❤



Tuo meidän kuopus oppi kääntymään selältä oikea kyljen kautta mahalleen, kun täytti 3kk:tta. Taitaa olla valioyksilö meidän perheessä. Yksikään lapsista ei ole kääntynyt ympäri, kun vasta lähemmäs 5kk:den ikää. Kovasti yritetään kampea ylös ja kovin kiinnostaa jo ympäristö. Imettäminen on ollut haasteellista, koska rinsessan pää kääntyilee ja vääntyilee mihin ihmeellisinpiin asentoihin. Tietenkin kesken imetyksen myös sitä maitoa on joka puolella, koska hän päästää välillä otteen irti ja maitoa heruu tämänkin jälkeen. Hän viihtyy edelleen kantoliinassa ainostaan, jos jonnekin täytyy lähteä. Rattaat on ehdoton nou, nou. Herra Kurdi on ottanut enemmän katsekontaktia kuopukseen, koska on huomannut, että kuopus katsoo tarkemmin ympärilleen ja tietysti hän rakastaa tuon pienen muikeaa hymyä. Mikä on sen ihanempaa, kun pienen suloisen vauvan hymy. ❤

Ihana kamala arki

Voi hyvänen aika tätä arjen pompotusta.

Lapsethan on päiväkodissa 3 kertaa viikossa. Alussa lapset saivat kaikki taudit. Mutta valitettavasti nyt se on mennyt siihen, että lasten lisäksi myös minä ja herra kurdi sairastutaan. Tässä kuukauden aikana olen sairastanut kaksi flunssaa ja yhden noroviruksen. Eli n. 5 flunssaa on tullut sairastettua raskauden aikana.  Pari pv ennen norovirusta kävin äitiysneuvolassa tällön oli viikkoja 22+6.



Arvasin jo sinne mennessäni, että paino on noussut turhan paljon. Ja olihan se. 8kg kuukaudessa, edellisestä neuvolasta. Eli kokonaisuudessa paino on noussut jo 10kg.. Itkuhan siinä tuli. Kotona tosin. Mutta juuri tätä en halunnut. Toisesta lapsesta paino meinaa nousi 25kg ja se oli aivan liikaa. En vain ymmärrä kuinka tuota painoa on voinut tulla noin paljon noin pienessä ajassa. Itseä otin välittömästi niskasta kiinni ja aloin katsomaan mitä sinne suuhuni oikeen pistän. Jos saisi edes painon pidettyä tässä niin sekin olisi hyvä.  Kokonaisuudessa paino saa nousta sen 15-16kg. Mikä oli tuosta aivokurjettomasta tapauksesta sopiva.



Sokerirasitus on rv 26+3. Johon varasin jo ajan. Ja oikeastaan jo rukoilen, että siellä ne arvot pomppaisi yli, koska sillon ainakin joku vahtisi minun syömisiäni. Osa syyllinen tähän on kyllä hb. Se oli meinaa laskenut 134–>106. Liikkuminen on ollut haasteellista väsymyksen takia. Lisäksi sydän on pomppaillut omia pomppujaan. Verenpaineet on pysytelleet alhaalla edelleen, eikä huimauskohtauksiltakaan ole vältytty. No ehkäpä tämä tällä ruokavalio muutoksella ratkeaa. Sf-mitta (kohdunpohjan korkeus) oli 21cm. Samoissa mitä muissakin raskauksissa.

 Synnytystapa-arvioon laitettiin aika pelkopolin kautta. Pelot nousee pintaan usein aina iltaisin. Herra kurdi ei niitä ymmärrä, enkä halua hänelle niitä purkaa. Seuraava neuvola onkin vasta rv 30 paikkeilla.



Herra kurdi on perustamassa metsä alan firmaa. Muutamia asioita pitää hoitaa ennen aloitusta, mutta hienosti nämä asiat järjestyy.



Meidän pieni kuopus on oppinut seisomaan tukea vasten ja on alkanut ottamaan sivuaskelia. Neurologin mukaan hänen kehitys on hienossa vaiheessa. Pään kasvu on myös tasaista. Fysioterapeutti kehotti hankkimaan hänelle työntökärryn. Hänellä ei kädessä kiinni pitäessä mene jalat eteenpäin, eikä oikein osaa vielä niitä siirtää eteenpäin. Kovasti nousee kaiklea vasten seisomaan. Seuraava aika olisi ollut hänen ollessa 1v2kk, mutta juuri tuollon on uuden vauvan laskettu aika. Joten sovittiin aikaa hieman aikaisemmaksi.

Neurologilla

Kuten otsikossa näkyy niin käytiin neurologin kontrolli käynnillä. Käynti meni hyvin, mutta tuo meidän rinsessa vierasti Sanna neurologia. Fysioterapiaan saatiin taas lähete ja sanoi, että sinne olisi hyvä mennä kahden viikon aikana. Meillä aloitettiin kääntyminen vasemman kyljen kautta mahalle 4kk:den iässä. Mutta jostain syystä hän lopetti sen. Nyt sitten neurologi kokeili avustamalla, että kääntyykö tuo pippuri. Ei kääntynyt ja pää tuntui hieman ”laahaavan” muusta kropasta jäljessä. Hänen mukaan tuon pienen pippurin ns.kierteessä on jotain häikkää. Eli on jostain syystä unohtanut miten käännöt tapahtuu. Neurologi sanoikin tämän johtuvan aivokurkiaisen puutteesta, jota jo epäilinkin. Onneksi neurologian poliklinikalla on oma neurologisiin sairauksiin/poikkeamiin erikoistunut fysioterapeutti. Uskon ja oikeastaan luotan heidä taitoihinsa!



Olen myös selvittänyt tässä sikiötutkimusklinikan kautta mahdollisia tulevia ultra ja seuranta käyntejä. Ilmeisesti tässä raskaudessa käyn rakenneultran Helsingissä sikiöntutkimusklinikan vastaanotolla. Muut ultrat ja seurannat käyn äitiyspoliklinikalla/neuvolassa.

Sain myös neuvolan kautta raskauden keston määritykseen ajan. Kova pelko on ettei siellä pienellä alkiolla ole kaikki hyvin. Vaikka pitäisi ajatella asioilla olevan jokin merkitys. Ensiviikon tiistaina 8.10 saadaan siis tietää, että onko tuolla vatsassa mitään.. Kovasti herra kurdi yritti tsempata ja palattiin taas tähän normaaliin sukupuoli keskusteluun. Itse en vain pysty ajatella sukupuolta. Toive olisi elävästä ja terveestä pienokaisesta, jonka saisin käsivarsilleni.

Varmistin myös tuon digitaalisen testin uudestaan ja tulihan sieltä edelleen se ”raskaana 3+”. Eli hormooni on ainakin noussut. Mutta valitettavasti se ei takaa sitä etteikö raskaus menisi kesken. Eikä sitä syntyykö sieltä terve pienokainen vai ei.