Kävin sokerirasituksessa ja neuvolalääkärillä.
Kävin tosissaan sokerirasituksessa rv 15+4 ja neuvolalääkärillä rv 15+5. Sokerirasitus meni erinomaisesti ja arvotkin näyttivät hyviltä. Pakko sanoa, että kävin jo stalkkaamassa niitä tuolla OMAKANNASSA. Lääkärissä punnittiin ja katsottiin verenpaineet. Lisäksi tehtiin myös sisätutkimus ja lääkäri kokeili kohtua. Kuunneltiin myös sydänääniä ja ne löytyi tällä kertaa keskeltä vatsaa (normaalisti oikealta puolelta). Keskusteltiin siitä, että onko minulla mahdollisesti sairaslomalle tarvetta. Mutta kotitöistähän ei vapautusta saa, kun vain pää kainalossa.. Lääkäri havaitsi kohdunlaskeumaa. Totesi vain, että mitä lopummas mennään sitä enemmän se alkaa vaivaamaan ja hyvin usein myös supistelut tulevat myös kuvioihin. Harjoitussupistuksiahan minulla jo on ja niitä osasin odottaakin. Lepoa hän suositteli päivittäin ja ehdottomasti kehoa pitää kuunnella. Mutta yleisesti miellän, että keho toimii ja tunnen itseni terveeksi. Niitä kivuliaita supistuksia varmasti alkaa jossain vaiheessa tulemaan, mutta sitten sen mukaan mennään!
Tällä viikolla havaitsin sikiön liikkeet vielä selvemmin ja nyt voin sanoa, että tunnen ne selvästi. Tuntuu siis siltä niin kuin pieniä kuplia poksuisi alavatsalla. Turvotus on jotenkin tällä viikolla lisääntynyt. Osaksi varmaan johtuu jatkuvasta ummetuksesta. Lisäksi linea negra on tummentunut ja kohtu pullottaa selvästi alavatsalla.
Tällä viikolla tunteet on heitellyt. Omakantaan oli tullut tuloksia seulonnasta s-pappa arvo oli 400 ja HCG-B-V oli 74. Tämähän ei ollut taas ollenkaan minulle hyvä idea käydä niitä katsomassa. Tuo HCG-B-V arvo on hyvin samoissa, kun muistakin lapsista. Mutta s-pappa arvo sai minut huolestumaan. Tiedän ettei noita arvoja saisi katsoa yksikseen ja downriski joka oli 1/7705 on hyvä. Mutta jos mietin, että olen saanut muista lapsista riskiluvuiksi 50000-68000 ja aivokurjettomasta 20000, niin saa tuo luku minut aivan hulluksi. Sanoinkin tästä neuvola th:lle ja sanoin, että omassa päässä olen jo kehitellyt ettei tämä lapsi tule olemaan terve ja häneltä tulee varmasti löytymään jokin poikkeama. Tiedän ettei niin pitäisi ajatella..
On vaikeaa nauttia tästä raskaudesta ja tuntuu hassulta ajatella tällaisia asioita. Mutta minulla on kuulemma lupa ajatella näitä asioita ja ilmeisesti se on tässä raskaudessa keino suojella itseä tulevilta vastoinkäymisiltä.
Emme ole kertoneet täällä kylällä kenellekään. Lähinnä pelko on syynä ja täytyy myöntää, että olen piilotellut tätä raskautta ihan vain siinä pelossa, että ei sitten tarvitsisi kenellekkään selitellä mitään..
Tulethan seuraamaan blogia ig:hen:
Löydät meidät myös blogit.fi:stä:
