Sain postista lisätarvikkeita sokerinmittaukseen.
Luulin oikeastaan, että jotenkin mokasin tämän tilauksen, mutta ilmeisesti heillä oli tieto siellä hoitovälinejakelussa mitä tarvikkeita tarvitsee lähettää..
Maha kasvaa ja vauva myös. Tällä hetkellä vauvan liikkeet ovat aika voimakkaitakin. Selvästi hänellä alkaa tila vähentyä. Toki tässä on vielä aikaa pyöriä ja möyriä mitä ihmeellisempiin asentoihin. Lisäksi se sellainen möyriminen alkaa useasti juuri sillon, kun itse haluaisi alkaa nukkumaan..
Tuntuu hassulta kuvitella, että miltä vauva näyttää.. Minulla on hänestä nt-ultra kuvia ja sen jälkeen en ole kuvia saanut. Ehkä hieman harmittaa, mutta toisaalta.. Jos olisin kuvia saanut hänestä sillon rakenneultrassa, niin tuskin hän enään samalta näyttäisi. Joten tyydyn tilanteeseen. Näenhän minä hänet sitten, kun hän syntyy. Minua hieman kiinnostaisi tietää, että kuinka iso hän on. Mutta sitten taas toisaalta.. Mitä teen sillä tiedolla.. Uskon kylläkin, että lääkäri ja neuvola th arvioi vauvan kokoa käsikopelolla loppuraskauden aikana. Myöskin synnyttämään mennessä varmasti Kätilö tunnustelee vauvan asentoa ym.
Itsellä on aivan älyttömän iso olo, mutta vanhoja neuvolakortteja katsoessa näyttää siltä, että painoa on vähemmin nyt, kuin muissa raskauksissa on tässä vaiheessa ollut.
Käytän edelleen myös M-kokoisia vaatteita, eli ei nyt oikeasti se paino ole paljoa noussut, vaikka itsestä se on siltä tuntunutkin.. Ensiviikolla onkin neuvola taas. Vähän jännittää, että miten paino on reagoinut tuohon syömisen säännöllisyyteen.. Säännöllisiin ruoka-aikoihin olen kiinnittänyt nyt huomiota.
Viikkoon mahtui myös ensimmäinen huomautus asuntoyhtiöltä.. Joku naapureista (tiedän kyllä kuka.. ) teki valituksen, kun auto oli parkkipaikalla ja ”maahan” (alla on vadit vuoto kohdassa) oli valunut autosta öljyä. Koska öljypumppu hajosi. Soitin asuntoyhtiölle ja ilmoitin, että auto on meidän. Ihan vain sen takia, että tämäkin asia tuli meille tietoon pihassa asuvan lapsen kautta. Saman lapsen, joka kertoi minulle kuinka heidän isä ei meistä tykkää (tähän ei ole kukaan mitään syytä antanut ja en heitä edes tällöin tuntenut). Tällöin ei puhuttu mistään kirjallisesta huomautuksesta.
Naapureilta on tullut ihme käyttäytymistä sen jälkeen, kun heille selvisi asuntokaupat. Lisäksi naapurit saivat tietää tälleen kesän myötä minun raskaudesta. Siitähän saivat vähän lisää pökköä pesään. Olen siis ollut todella ahdistunut ja en ole naapurien kanssa keskustellut mistään. Ei vain kiinnosta olla heidän juorujen lähteenä. Olen siis joutunut aikaisemminkin kuunnella ja niellä ihmisiltä vaikka mitä. Samalla sitä yrittää ajatella, että mitä ihmisten päässä liikkuu ja kuinka ilkeitä he voivat olla. Tästä syystä olen varovainen siitä mitä täällä kylällä puhun ja kenen kanssa.
Harmittaa vain se, että pitäisi niellä kaikki p***a mitä eteen tulee. Ja mielestäni lasten tai vanhempien sopuun tuloa ei saisi lasten tai vanhempien riidat haitata. Itse en riitele asioista ja jos joku yrittää haastaa riitaa, niin aika usein vain jätän tämän ihmisen huomioitta. Tämähän saa monet ihmiset vielä enemmän ärsyyntymään. Vihaan vain ylimääräistä draamaa ja tykkään pitää sellaisen oman rajan asioissa. Monesti toiselle ihmiselle kertoessa kaikkia sattumuksia ym. asioita se kääntyy aina kertojaan itseen ja monesti sulkeudunkin kertomasta tapahtuneita. Toki moni muukin perhe on kuulemma joutunut kokemaan samanlaista elämää vuokralla ollessa ja vielä järkyttävämpiä tarinoita olen muiden suista kuullut (ihmettelin tätä asiaa ig:ssä pariinkin otteeseen ja moni lähetti viestiä ja kertoi oman tarinansa vuokralla–asumisesta).
Ehdotinkin Herra Kurdille, että hankitaan asunnon eteen asuntoauto ja muutetaan sinne.. Hänhän oli jo ostamassa mökkiä jostain pusikosta, että saadaan olla rauhassa. Mutta en tiedä onko se nyt kuitenkaan hyvä ehdotus. Luulisi että jokaisella ihmisellä olisi vain toive rauhassa asumisesta. Onkohan se sitten kateellisuutta vai mitä.. En tiedä. Tykkään vai tästä asuinympäristöstä ja onhan tässä ihan mukavia naapureitakin (muutamaan olen tutustunut). Viimeksi jouduttiin muuttamaan pois kerrostalosta, kun nuorin poika oli pieni. Ihan vain sen takia, että alakerran naapuri alkoi hakkaamaan pattereita, jos joku lapsista huusi. Lisäksi poika alkoi hakkaamaan pattereita takasin alakerran naapurille, kun luuli sitä hauskaksi leikiksi. Tämähän eskaloitui siihen, että meillä kun tuli patterin säätäjä säätämään pattereita, niin alakerran naapuri hakkasi pattereita täysiä. Sanoinkin sitten patteri ukkelille, kun hän sitä alakerran naapuria meille ihmetteli, että meille tämä on joka päivästä. Soitin asuntotoimistoon, mutta he vain totesivat, että sitten meidän on muutettava.. Eli ilmeisesti syy vieritettiin meille. Ja nyt sitten taas täällä rivitaloissa neljän vuoden jälkeen alkoi tämä ihmeellinen käytös yhdeltä perheeltä, kun he tähän pari vuotta sitten muutti viereiseltä pienoiskerrostalosta. Haluaisin siis vaan kunnollisen paikan missä saisi olla rauhassa ja sovussa.
Meillä on talolla salaojat valmistumassa ja viemäriputkia vaihdetaan tällä hetkellä. Lisäksi tein hakemuksen (valtion tuki) öljylämmityksen poistoon. Ja vanha öljysäiliö poistettiin maasta ammattilaisen toimesta. Saisi siis lämmitysjärjestelmän uusiksi, sekä viemäristön ja viralliset muutosilmoitukset tehtyä ja piirustukset hyväksytyksi, niin pääsisi tekemään märkätiloja.
Rahaa menee aika paljon ja koko ajan joudutaan lisää säästämään. Ruoka on kallistunut aivan älyttömästi ja mitään ylimääräistä ei pysty ostamaan. Välillä tunnen hyvinkin isoa stressiä siitä, että pitää suunnitella ja laskea asioita. Saan kuukaudessa lapsilisät ja kodinhoitoon liittyvää tukea 600€ ja 300€/kk. Mies joutuukin kustantamaan ruoat ja ylimääräset menot. Itse maksan noista rahoista vuokran ja mitään ei jää käytettäväksi itselle.
Mutta kyllä se tästä!
Tulethan seuraamaan meitä ig:hen:
Löydät meidät myös blogit.fi:stä:
