Raskausviikko 34 (Rv 33+0)

Tuntuu ettei se pahoinvointi ole vieläkään mennyt pois.. Tuskin meneekään ennen, kun vauva on ulkona..

Edelleen etenkin aamuisin tuntuu etovaa oloa ja iltaisin. Päivisin vointi on pääosin hyvä. Koronasta toipuminen on alkanut hyvin. Ilman maku ja hajuaistia ollaan, mutta en odota sen palautuvan vielä viikkoihin (viimeksi palautui vähitellen puolenvuoden aikana, mutta ei täysin). Yskä on alkanut helpottamaan onneksi. Yskiminen oli painajaismaista, kun tuntui niin kuin olisi jotain holahtanut housuun. Rauhallisesti on tullut otettua ja olen antanut toipumiselle sen oman tilan.

Tällä hetkellä himoitsen Porkkanoita ja maitorahkaa mustaherukkakeitolla.. 😂

Supistuksia tulee silloin tällöin ja täytyy sanoa, että on päässyt hieman yllättämään tämä näiden supistusten kipu. Minullahan alkoi viimeksi supistuksia tulemaan rv 36–> satunnaisesti ja ne olivat kivuliaita.  Niitähän tuli viikko kaupalla ja samaan aikaan alkoi limatulppaa tulemaan (muistaakseni 3 viikkoa kerki tulemaan ennen synnytystä). Minulla yleensä veri kertoo siitä onko supistukset tekemässä jotain tuolla kohdunsuulla. Viimeksi neuvola th käski vain ottamaan hieman rauhallisemmin. Minulla usein supistukset liittyy omiin ja vauvan liikkeisiin. Olen aina omistanut supistusherkän kohdun ja mitä useampi raskaus sitä herkemmin kaikki tuntuu. Meidän sairaalassa on synnytyksen rajana 35+0. Sitä ennen synnyttävät ohjataan Helsinkiin. Mutta lähtökohtaisesti minulle sanottiin ettei rv 34 jälkeen varmaankaan alettaisiin keskeyttämään synnytystä, koska monisynnyttäjillä kuulemma usein se ei auta. Mutta eiköhän tässäkin raskaudessa mennä lasketusta ajasta yli. Koska minulla on ultran arvio lasketusta ajasta, niin laskettu aika on hieman niin ja näin.. Vaikka erikoislääkäri vähän vilauttikin, että vauva saattaa saapua hieman ennen laskettua.

Ajattelin muuten, että alan päivittelemään blogiin kahden viikon välein näistä raskausviikoista. Meillähän alkaa tässä ihan kohta lapsilla hoidot, eskari ja koulu. Arki on siis aika täynnä ohjelmaa ja mielelläni kirjoitankin sitte kunnolla. Loppuraskaushan on siitä hauskaa aikaa, että oikeastaan mitään kummallista ei tapahdu. Tiedän ettei tässä lopussa tule ns. tylsää, koska tekemistä riittää aina (Etenkin talon remontti vetää ajatuksia itseensä) . Minuahan voi tulla ig:hen seuraamaan, niin näette enemmän.

Kuka sanoi, että remontointi on tylsää?

Minullahan jakautuu neuvolakäynnit näin: rv 36 neuvolassa lääkäri ja rv 38 neuvola th. Tuosta neuvola käyntejä mietitään voinnin mukaan 1-2vk välein. Hermojahan raastaa se, että jos sitä joutuisi vielä ravata neuvolassa lasketun ajan jälkeen, kun sitä toki toivoisi vauvan jo sitten syntyvän. Heinäkuu meni aivan täysin stressatessa noita sokereita ja se ärsyttääkin, että stressaamiset olisi voinut jättää pois, jos oma neuvola th olisi ollut paikalla rv 29 neuvolassa.

Mietinkin jo valmiiksi, että millainenhan rv 36 neuvolalääkäri käynnistä tulee, kun oma neuvola th on  jo omassa neuvolassa. Mutta koska  meidän oman neuvolan neuvolalääkäri jäi virkavapaalle, niin joutuu kaikki raskaana olevat mennä parin kuukauden ajan isolle kylälle neuvolalääkäriin. Tämähän ei nyt varsinaisesti minua haittaa, mutta sitä mietin miten lääkäri tämän raskauden arvioi ja raskausdiabeteksestä varmasti tullaan juttelemaan. Paino tulee tippumaan väkisinkin, kun ollaan tuossa kökkö viruksessa oltu ja arjessa minulla liikunta lisääntyy kaupassa käyntien lisäksi (kävelen eskariin viemään ja hakemaan vanhinta tyttöä). Ja sitten se, että palauduin siihen vanhaan ruokavalioon. Toki ihan lopussa se tulee nousemaan, kun turvotus lisääntyy ja kroppa valmistuu synnytykseen. Mutta siihen on minun keholla lupa. Voin jopa nauttia näistä loppuviikosta hyvällä omallatunnolla..

Muistathan tulla ig:hen seuraamaan meidän arkea :

Löydät meidät myös blogit.fi:stä: