🎆 Hyvää uutta vuotta! 🎆

Elämää kurdi perheessä blogi toivottaa hyvää uutta vuotta jokaiselle!

Kuva on Herra Kurdin kotikylästä, kalıovasta.

Mennyt vuosi on ollut kaikinpuolin mukava ja kokemuksia täynnä. Mukava huomata, että en turhaan täällä kirjoittele ja tykkäätte. ❤️

Ei kuin seuraavaan vuoteen ja sitähän ei tiedä, mitä se tullessaan tuo! 😊

Käythän katsomassa Instassa sivujamme:

Löydät meidät myös blogit.fi:tä:

Joulu 2020, Tervetuloa parempi vuosi!

Aion ottaa tulevan vuoden positiivisesti. Ai miksikö? Ihan vain siksi, koska voin.

Päätin etten anna negatiivisuuden lannistaa minua. Aion myös suhtautua itseeni hieman lempeämmin ja annan oman pään viedä. Tämä vuosi 2020 on ollut kokemuksia täynnä. Suurin kokemus oli meidän viidennen lapsen syntymä. ❤️ Myöskin se, että sain imetyksen onnistumaan ensimmäisen kerran kunnolla on super iso asia minulle. Tuntuu ettei elämästäni puutu tällä hetkellä mitään. Olen hyvässä asemassa tällä hetkellä elämäni kanssa. Suuri toive työpaikasta vielä jyskyttää tuolla takaraivossa..

Vaikka mieli saikin takapakkia, koska kävi haavari. Jos nyt joku ei tiedä, niin voin ihan kirjoittaa koko tarinan:
Yhtenä päivänä (taisi olla perjantai 19.12.), kun istahdin olohuoneessa uudelle sisustus projektille (Herra Kurdi päätti, että sohvat heitetään pois, koska ne olivat rikki). Imetin nuorimmaisen ja aivokurjeton linnunpoikanen toi juomalasin, koska halusi vettä. Kun olin saanut vauvan syötettyä, päätin lähteä hakemaan vettä aivokurjettomalle. Noustessani olin toisen polven varassa. Varoessani vauvaa horjahdin suoraan vieressä olevan lasin päälle ja lasi hajosi. En edes ensin huomannut koko haaveri, vaan ihmettelin kuinka pahasti lasi hajosi ja mihin. Huomasin kuitenkin samalla sen, että jalastani törötti pitkä lasinsiru.. Vaihtaessani asentoa lasinsiru putosi ja verivana valui myös mukana. Nopeasti soitin Herra Kurdille ja hän kiiruhti kotiin. Tämän jälkeen vei minut nopeasti sairaalaan. Sain kolme tikkiä. Tikit onneksi poistetaan 28.12, mutta ollen jo tässä muutaman päivän aikana kironnut sitä kuinka ankeaa on, kun ei pääse hyppimään ja pomppimaan pihalle. Ihan vain ettei tikit repeä.. Rappusten nouseminen on jalalle kivuliasta ja myöskin yleisesti jalan päälle painon varaaminen. Ompeleet kiristävät ärsyttävästi ja kävely on super hidasta.

Joulu meni hyvin ja nopeasti.
Oikeastaan oli kamala kiire koko joulun. No, siitä on selvitty. 👍 Lapset saivat taas aivan älyttömästi leluja.. Mietinkin pitäisikö vanhoja leluja laittaa peräti kierrätykseen.

Oli ihana nähdä kuinka paljon siskon poika oli kasvanut. Ihana poika. Lähtiessä vilkutti ja kävi jopa halaamassa Herra Kurdia. Lähti hymyssä suin juuri saadut lelut kainalossa ulos.
Harmittaa jotenkin, kun niin vähän näkee heitä. Mutta sille ei voi oikein mitään..

Ajattelin muuten laittaa vielä Instassa jakaman perinteisen joulutorttu reseptin:

250g pehmeää voita
250g eli 1prk huoneen lämpöistä maitorahkaa
4dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Maitorahka ja pehmeä voi sekoitetaan keskenään ja joukkoon lisätään vehnäjauhot joihin on sekoitettu leivinjauhe. Seos saa seisoa jääkaapissa kelmun alla n. 1-1,5h,
(tällä reseptillä voi tehdä myös suolaisia leivonnaisia).
Käy katsomassa ihmeessä  video torttujen leivonnasta instagram sivulla.

Mikä ihme tällainen ikä lapsella on, kun meidän kohta 7kk:den ikäinen rinsessa ei malta syödä. Rinnalla syö kyllä jonkin aikaa rauhassa maitoa, mutta kiinteitä syödessä ei malta pysyä paikoillaan. Olen yrittänyt antaa hänelle sormiruokaa, koska hän on selvästi kiinnostunut sormiruokailusta.
Sitä malttaa syödä hetken ennen, kun alkaa taas hösäämään. Meillä ei muut lapset ole olleet ensinnäkään näin aikaisin liikkeellä liikkumisen kanssa joten olen jotenkin aivan ihmeissäni.

Ruokailusta tulikin mieleen, että naapurin kurdi rouva syöttää nuorinta lastaan sillai, että lapsi on makuullaan. No tämä lapsi kakoo ruokaansa ja melkeen tukehtuu, joka kerta. Mainitsin yhden kerran tälle naapurin rouvalle, että se voi olla aika vaarallistakin. Hän ihmettelikin minkä takia meillä vauva (kohta 7kk:tta) saa syödä ja istua itse. Eikä syö pelkästään hienoksi jauhettua ruokaa (mainittakoon hänen saaneen vähän rakeisempaa ruokaa nyt). Jäi ihmettelemään, kun annoin tytön kakoa rauhassa ruoan pois kurkustaan, enkä ollut läiskimäässä selkään paniikissa. Sanoinkin ääneen, että tämän ikäinen kakoo aika herkästikin. Mutta se on normaalia, eikä siihen pidä puuttua ennen, kun näyttää tulevan merkkejä siitä ettei selviä itse kurkun selvityksestä.  Muistan kerran lähettäneen siskolleni videon, kun meidän aivokurjeton söi sormiruokaa. Hän laittoi silloin paniikissa viestiä, että heidän poika oli tukehtua. Mutta sanoin sen olevan normaalia ja loppuvan ajan kanssa ja käskin olla puuttumatta kakomiseen ennen, kun on pakko. Hieman nolona laittoi takaisin viestiä, että oli ilmeisesti reagoinut turhaan liian voimakkaasti. Meillä aivokurjettomalla tuli silmistä ihan kyyneleet, mutta silti sitkeesti laittoi ruokaa uudestaan suuhun, kun sai eka vanhat selvitettyä pois. Aion kylläkin antaa myös tuon meidän 6/20 rinsessan syödä sormiruokaa. Sen verran kiinnostunut tuosta on. Esim. Makututti on meidän rinsessan suosikki.

Artikkelissa tuli aika sekainen sepustus. Mutta uusi artikkeli tulee varmasti sitten ensvuoden puolella.. Eli hyvää uutta vuotta kaikille!

Käy katsomassa Instassa uusimmat videot ja tule seuraamaan meidän arkea lähemmin:

Löydät meidät nyt myös blogit.fi:stä:

Häiriöitä kerrakseen.

Nyt taitaa olla aika puhua minun ahdistuneisuushäiriöstäni ja sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Olen potenut ihan pienestä asti noita molempia. Nämä vaikuttaa paljonkin minun elämääni. Välillä tämä ärsyttää ja surettaa, että asioita jää tekemättä tai en vain pysty tehdä joitain asioita.

Kuten ehkä joku on aikaisemmin lukenut, niin minähän olen käynyt autokoulua. Viimeksi ajaessa olin 17-vuotta. Autokoulu jäi kesken, koska kukaan ei osannut minua opettaa autokoulussa.. Kävin siis kaksi kertaa insissä ja löin hanskat ns. tiskiin.. Muistan kun Herra Kurdi sai ajokortin ja ihmetteli suureen ääneen minkä takia minulla ei ajokorttia ole. No kertoessani tämän koko tarinan jätti hän asian sikseen. Nyt sitten hänen kaveriensa vaimojen saatua ajokortit ihmetellään TAAS suureen ääneen miksi minulla sitä ajokorttia ei ole. Olen siis käynyt jo kolme kertaa Inssissä, mutta Herra Kurdi ei sitä ymmärrä.. Eli sitä miksi en sitä ajokorttia saa. Suurimmat syyt ovat hahmotus- ja ahdistuneisuushäiriö. En siis yksinkertaisesti hahmota esim. ajovuoroja, kumpaan suuntaan rattia pitää kääntää peruuttaessa. Ja kaikista pahin kaikista on se ahdistus. En siis pysty toimimaan, koska ahdistun siinä auton ratissa. Sitten tulee sosiaallistentilanteiden pelko sitten siinä kohtaa, kun kokeen vastaanottaja tulee paperien kanssa viereen toteamaan etten ole valmis saamaan ajokorttia. Herra Kurdi luulee tämän olevan vain minun pään sisästä tuotetta ja luulee minun ”temppuilevan”. Kun hänelle sanoo, että nämä häiriöt ovat olleet koko minun ikäni minulla niin kuuluu vaan hänen suustansa ”se on tekosyy”. Noin ajateltiin varmaan ennen 90-lukua täällä suomessa. Itseä lähinnä ärsyttää se ettei hän halua edes ymmärtää ja luulee, että painostamalla tai pakottamalla minulle se ajokortti vain tupsahtaa käteen. Vaikka todellisuudessa minulta se vaatii TODELLA ISON TYÖN! Sanottakoon oppimishäiriöisenä, että haluaisin todellakin oppia asioita nopeasti ja helposti. Mutta se ei vain onnistu tämän oppimishäiriön kanssa. Ei vaikka kuinka on yritetty.
Herra Kurdi luulee, että sitten ajokortin saatua muutamme jonnekin pöpelikköön ja metsän keskelle. Tämä ei todella tule tapahtumaan. Hän on ottanut omaksi ongelmakseen tämän minun ajokortti asian.. Eikä vain pysty hyväksyä sitä, että kaikki ei sitä ajokorttia tule saamaan ja ihmisessä voi olla myös puutteita joita ei edes tämä ihminen pysty muuttamaan.

Päiväkodissa on yksi äiti, joka haluaisi paljon jutella minulle. Mutta en vain saa sanaa suustani. Menen siis täysin lukkoon ja tämä nolottaa aika paljonkin. Hän mm. kiitti minua siitä, että meidän esikoinen pääsi viettämään heille kaverisynttäreitä. Menin täysin lukkoon ja sanat takelsi vaan suusta ”Aa, joo”. Vaikka olisin voinut sanoa ”kiitos kun meidän poika sai tulla, hän puhui koko illan kuinka kivaa oli”. Mutta ei, sanoin ”Aa, joo”.. Välillä kuulostan kuulemma töykeältä ja epäkohteliaalta. Mutta en halua selitellä jokaiselle häiriöstäni. Herra Kurdin mielestä olen VAIN ujo, koska heillä päin ei tunneta tällaisia häiriöitä.

No mitäs sitten tällaisen sosiaalisten tilanteiden pelon tunnistaa?

  • rajoittaa ja vaikeuttaa ihmissuhteita, työelämää ja opiskelua.
  •  tilanteiden pelosta kärsivä alkaa aktiivisesti vältellä ahdistaviksi kokemiaan tilanteita ja eristäytyä työ- ja opiskeluelämästä ja ihmissuhteista.
  • fyysisiä oireita ovat esimerkiksi sydämen tykytys, huimaus, vapina, hikoilu, paineen tunne vatsassa tai päässä, suun ja kurkun kuivuminen tai päänsärky. Kahvi, päihteet ja unen puute voivat pahentaa oireita.

Mistä tunnistaa ahdistuneisuus häiriön?

  • Ahdistava tunne rinnassa
  • Hikoilu
  • Vapina ja säpsähtely
  • Sydämentykytys
  • Hengenahdistus ja ilman loppumisen tunne
  • Huimaus
  • Pahoinvointi ja vatsaoireet
  • Tihentynyt virtsaamisen tarve
  • Unettomuus
  • Erektiohäiriö
  • Työmuistin huononeminen
  • Osa ihmisistä tunnistaa ahdistuksensa fyysisten oireiden kautta, osa tunnistaa suoraan taustalla vaikuttavat tunteet, esimerkiksi pelot. Ahdistus eroaa pelosta siinä, että pelon kohde on jokin todellinen ulkoinen vaara, kun taas ahdistuneisuudessa sitä ei aina pystytä nimeämään.

Muista seurata Instassa:

Blogin uudistamista

Tai seuraa meitä blogit.fi:

Tiheää sadepilveä ja uhmaa

Sain uuden työvälineen ja olen onnistunut hukkaamaan sekä yhden video vlogin ja yhden kirjoituksen jotka oli tarkoitettu blogiin/ Instagramiin julkaistavaksi.

No joka tapauksessa..
Herra Kurdi saa ilmeisesti tietää isästään lisää uutisia ensiviikolla. Mutta ilmeisesti enään on kyse vain elinajan lisäämisestä. Kovasti sieltä Turkista pyydetään käymään, mutta tämä tilanne on hieman huono juuri nyt. Yritän myös tukea Herra Kurdin siskoa parhaani mukaan.. Jos ei joku tiennyt niin olemme hänen siskon kanssa saman ikäisiä.

Heräsin eilen aamulla taas hieman väsyneenä. Tämä 6kk:den ikäinen on ottanut tehtäväkseen liikkumisen. Konttaa ja nousee polville seisomaan unissaankin. Rinnalla roikkuu useastikin ja välillä kieltämättä ahdistaa, kun ei pääse tekemään omia tekemättömiä hommia..

Sitten lasten tappelu.. Koko ajan ja aina vaan ne riidat muuttuvat pahemmiksi. Välillä he tappelevat ja välillä halaillaan ryhmässä.
Lisäksi meidän 4v tyttö on aivan järjettömässä uhmassa. Suuttuu milloin mistäkin ja heittäydytään lattialle tai nurkkaan mököttämään. Useasti Herra Kurdi tönöttää vieressä ja tokaisee ”selvästi äidin tyttö”.. (Kertaakaan en ole mennyt nurkkaan mököttämään enkä heittäytynyt lattialle makaamaan!)
Vanhin poika on eskarissa ja hänen psykologin arvio tulee ilmeisesti valmiiksi ensiviikolla. Odottelemme siis siitäkin tuloksia.

Herra Kurdi kävi ostamassa meidän pöytään kuusi uutta tuolia. Näitä tuoleja olen kinunut kohtaa yli vuoden. (vanhoista tuoleista lapset ovat repineet keinonahka päälliset repaleiksi.)
Sain ommeltua myös pöytäliinat pöytään. Vielä pitäisi löytää tabletit suojaamaan ruokailun ajaksi pöytäliinaa.
Pari sohvaa osti myös yläkertaan, koska hänen mielestä yläkerrassa voisi hyvinkin istuskella (Huom! En tiedä miten luulee saavansa ne sinne ja kuinka ihmeessä luulee, että ne mahtuu huoneeseen edes..) Ja minun tilaama likapuäytkkikori tuli. Todella kätevä. Kyseessä siis Ikeasta ostettu edullinen kori. ❤️

Käytiin myös aivokurjettoman ja vauvan kanssa neuvolassa. Sanoin jo pari päivää sitten Herra Kurdille, että heillä on neuvola. Mutta sitten, kun tämä neuvola aamu koitti niin.. Hän siis unohti minkä takia sinne neuvolaan pitikään mennä. Kyseli siis onko se minun neuvola-aika. 😂 Tässä kohtaa purskahdin räkäseen nauruun ja kehotin katsomaan kalenteriin, joka sijaitsee keittiössä.

Herra Kurdin sisko laittoi minulle viestiä ja kysyi olenko raskaan, koska kuulemma Herra Kurdi oli hänelle niin sanonut.. Eli toisin sanoen vitsaillut tai toiveikkaana vitsaillut.

Ihme kyllä olimme Neuvolassa hieman etuajassa. Siellä se sama mukava neuvola terveydenhoitaja istui. Aivokurjeton linnunpoikanen yritti toiveikkaana peruuttaa huoneesta pois, mutta päätti jäädä seuroihin, kun huomasi vauvan hymyilevän terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja muistutteli siitä, että aivokurjeton saisi vesirokkorokoitteen. Itsellä nousi pala kurkkuun ja ennen pistämistä tämä neuvolaa terveydenhoitaja kysyikin että ”onko äiti valmis”. Ei hän oikeastaan edes itkenyt, vaan lähinnä kuului pikkuinen kitinä ja ”au”. Kotona näytti sisarruksilleen ylpeänä laastaria jonka sai pistokohtaan. Vauva pissi paniikkipissat vaa’alle. Aivokurjeton ei suostunut mennä ollenkaan vaa’alle. Vaan joutusin itse mennä siihen vaa’alle eka ja ottaa aivokurjettoman omaan syliin. Mutta hänellä meni käyrät hyvin yksiin. Vauvalla oli myös kaikki niin kuin piti ja molemmilla on lääkäri silloin, kun vauva on 8kk:tta. Pääsemme taas näkemään meidän perheen lempppari lääkäriä. Hän on super taitava lasten kanssa ja osaa hyvin asiansa.

Olen nyt paketoinut paketteja ja niitä on aivan järjetön määrä! Mutta moni tuttu äiti on myös hieman hullaantunut paketeissa, joten en edes kanna huonoa omaatuntoa. Herra Kurdi lähinnä ihmettelee, että mistä niitä paketteja oikeen siunaatuu. Alkaa olla pulmallista löytää paketille piilopaikkoja..

Seuraava blogi tulee taas ensiviikolla, kun Herra Kurdi luutavasti saa lisää uutisia Turkista. Mielelläni otan vastaan teiltä myös kysymyksiä ja toiveita. Voit laitta Instassa tai täällä viestiä. Instassa teen myös välillä kyselyitä. Paina myös ihmeessä ”seuraa” niin saat ilmoituksen, kun tulee uutta julkaisua Instassa.

Jos olet Instassa niin käy ihmeessä katsomassa videot. Niitä sinne tulee vaihdellen:

Tai löydät myös meidän blogin blogit.fi:stä:

Blogin uudistamista

Blogille on tulossa video vlogeja blogin omalle instagram sivuille. Siellä voit katsoa tätä meidän arkea hieman tarkemmin. Toki tännekin kirjoittelen aina välillä kuulumisia. Mutta tämä blogi on lähinnä pintakosketusta tähän meidän arkeen.

Jos on joitakin aiheita joista haluat tietää tai vaikka peräti kuulla videolla voit laittaa viestiä Instassa. Tai laittaa tähän blogin kommentointi osioon nimettömästi viestiä.

Käyhän katsomassa uusin video instassa:

Tai voit lukea blogiamme myös blogit.fi:

Mukava on ollut huomata, että näitä blogeja on luettu ja moni käy katselemassa myös meidän arkea tuolla Instagramin puolella. ❤️ Olen erittäin iloisesti yllättynyt kuinka ihania ihmisiä tätä blogia lukee. Vaikka pari kökköä kommenttia sainkin, mutta syy oli enemmänkin siinä, että mieheni ei ole syntyperäinen suomalainen. Mutta ne kommentit ovat roskakopassa ja vieläpä syvällä siellä. ✌️😁