Raskausviikko 24(Rv 23+0)

Saatiin tietää, että aivokurjeton pääsee Elokuussa päiväkotiin. Ja vieläpä samaan ryhmään veljensä kanssa. Jes!

Oikeastaan stressaan hieman sitä, että miten hänellä lähtee sujumaan siellä, koska hänellä tuota omaa tahtoa ja temperamenttia riittää.. Seuraavalla viikolla on tutustuminen hänellä tulevaan ryhmään.

Keskusteltiin myös Herra Kurdin kanssa hänen työmäärästä. Tällä hetkellä se on aika vauhdikas ja tämä lisää myös minun työtä. Eli oikeastaan lasten kanssa olo jää kokonaan minulle ja lisäksi yrityksen lasku ym. asiat lisääntyvät. Asuntoprojekti vie paljon rahaa ja se on nyt päällimmäisenä mielessä, koska olisi tavoitteena päästä muuttamaankin kyseiseen asuntoon.. Herra Sanoi toki sitä, että syksyllä pitää sitten vauvan synnyttyä viikon ainakin lomaa ja on lasten kanssa.

Itsehän päätin, että nautin nyt kesästä, koska viime kesänä meni oikeastaan aika sen kakka viruksen kourissa ja toipumisessa.. Lisäksi kohotin omaa kuntoa ja keskityin oman kehonhuoltoon.
Tänä kesänä aion nauttia raskaudesta ja lapsista. Erityisesti nautin tästä omasta kropasta ja vauvamahasta. Ei jotenkin malta odottaa sitä, että pääsee syömään Vesimelonia ja mehujäätä aurinkoon.

Naapurin kurdi-rouva kysyi myös vinkkejä ruokavalioon raskauden aikana. Minä olen noudattanut ns. radi ruokavaliota jokaisessa raskaudessa sen jälkeen, kun kolmannessa raskaudessa paastoarvoissa oli rasituksessa ylitys. Ihan vain senkin takia, että paino ei nousisi niin paljon raskauden aikana (Toinen sokerirasitus on minulla varattuna rv 26) Mutta hän sanoi ettei ole saanut omasta mielestä riittävää ohjausta ruokavalioon. Eikä ymmärtänyt sitä, että painon nousu  saattaa vaikeuttaa radin hoitoa ruokavaliolla. Puhuttiin mm. taateleista. Heillähän monesti raskaana olevat syö taateleita. Mutta yritin selittää hänelle, että se ei välttämättä olekkaan niin terveellistä. Samalla myös kerroin, että hiilihydraatteja tulisi syödä kohtuudella ja liikkua pitää.. Ruokailussa painotin säännöllisyyttä ja sitä, että janoon juodaan vettä. Myös kannattaa lisätä enemmän niitä hyviä rasvoja ruokavalioon (tästä ollaan puhuttu mm. Herra Kurdin kanssa, että eläinrasvat vähemmäksi. Mielestäni 30-vuotiaalla ei pitäisi vielä olla kolesterolit koholla..)
Itse havaitsin silloin kolmannessa raskaudessa, että minulla paastoarvon on varmasti nostanut epäsäännöllinen ruokarytmi. Tähän olenkin panostanut sen jälkeen.

Nyt vain ongelmaksi on muodostunut huono-olo.. Etenkin syömisen jälkeen tulee sellainen täysi ”ilmapallo-olo”. Mahtaako vain vauva jo viedä tilaa, niin ettei sisuskalut mahdu olemaan vai mikä ihme.. Tällä viikolla vauvalla olisi jo painoa
n.430g-600g ja pituutta n.28-30cm.. Vähän samaa kokoa siis munakoison kanssa..

Vauva liikkuu P A L J O N ! Välillä potkuttelee siis suoraan alapäähän ja tällöin vessassa saakin rampata oikein huolella.. 😬 Iltaisin potkii ohi istukasta ja välillä aika kivuliaastikin (istukka on laajasti suoraan edessä). Hieman on jo mietittänyt tuleva kesä, että miten tukala olo sitä oikein mahtaa olla. Muistelisin ettei ainakaan esikoista odottaessa olo ollut hyvä, koska kuumuus turvotti ja tämän takia taisi painokin laskea, koska ruoka ei maistunut.

Saapi nähdä!

Tule seuraamaan meidän arkea ig:hen:

Löydät meidät myös blogit.fi:stä:

Istanbul reissu ❤️

Tehtiin Herra Kurdin kanssa ns. Viikonloppumatka Istanbuliin..

Lähdettiin siis perjantaina ja tultiin sunnuntaina.

Perjantaina lähdettiin lentokentälle hyvissä ajoin.. Lentokentällä ollessa ensin siis vietiin laukut ja saatiin matkaliput. Seuraavaksi turvatarkastus ja kolmanneksi passitarkastus.. Passi ja lennot tarkastettiin joka pisteessä. Myöskin k-virus rokotteesta piti olla todistus mukana jota kysyttiin heti laukkujen viemisen yhteydessä.

Raskaana ollessa täytyy sanoa, että oli positiivinen asia, että lentokentillä oli vessoja joka paikassa.

Nousu sujui hyvin ja bebe potkutteli mahassa koko nousun ajan. Hieman epämukavaa oloa tuli paikallaan istumisesta ja ihmisten parfyymien hajusta.. Turkin päässä taisin kuitenkin kehasta Herra Kurdille minun lentosukkia (ehdottomasti suosittelen hankkimaan!). Ilmassa oli aika paljon turbulenssia. Mutta pääosin lento sujui hyvin!

Istanbulissa mentiin Herra Kurdin serkun vuokraamalla autolla (pakko mainita, että Herra Kurdi oli vihainen serkulleen, kun hän vuokrasi auton.) lentokentältä Istanbulin keskustaan. Matka päättyi pari kilometriä ennen hotellia siihen, että sanoin Herra Kurdille etten enään kestä kyydissä oloa, koska ajo oli pelottavaa ja voin todella pahoin. Päädyttiin sitten kävelemään vähän matkaa (tämäkin oli huono päätös, koska näin kadulla äidin ja pari lasta syömässä roskiksesta).. Hypättiin taksiin ja suunnattiin hotellille (golden sant hotel) jonne serkku toi laukut myöhemmin. Me käytiin tällä aikaa Herra Kurdin kanssa teellä hotellin terassilla.

Käytiin illalla syömässä viereisessä ravintolassa. Ravintolassa soi musiikki puoleenyöhön ja paikassa oli paljon turisteja.

Lähdettiin käymään kaupoilla ja tämä olikin suuri virhe, koska takasin tullessa päästessäni hotellin pihaan Oksensin iltaruoakani suoraan muovipussiin..

Meninkin nukkumaan ja lauantai aamuna käytiin hotellissa aamiaisella. Aamiaista rikastutti lokki, joka lensi ikkunan taakse kerjäämään ruokaa.. Oikeastaan koko lauantai päivän etoi.. Mutta en kuitenkaan oksentanut kertaakaan.. Käytiin shoppailemassa, ravintolassa syömässä ja meren rannalla kävelemässä. Merenrannalle menimme metrolla. Shoppailemaan taksilla (taksi maksaa n. 2-3€ matka, eli todella vähän). Itseä siis ärsytti, että joutusin aina etsimään vessaa, mutta onneksi Herra Kurdi piti huolen siitä, että pääsin aina tarvittaessa vessaan hädän tullessa. Kävely oli hieman raskasta mahan kanssa. Mutta kompressorisukat jelppasi paljon ainakin jalkojen kipuiluun.

Metrot olivat täynnä, mutta ihmiset tarjosivat istumapaikkaa joka suuntaan (ilmeisesti vatsasta ei voi enää erehtyä..).

Taksista pitää mainita sen verran, että niitä sai joka kadunkulmasta. Tupakan löyhkä oli todella voimakasta ja se sai olon todella huonoksi. Turkissa moni tupakoi sisätiloissa. Ilmassa leijui myös jatkuvasti savun haju ja tuntui, että ”viemäri” haisi joka paikassa. Myöskin autoja piti varoa paljon, koska autoilijat eivät noudattaneet nopeusrajoituksia eikä liikennesääntöjä.. Näin matkan aikana kolme peräänajoa ja yksi mopoilija ajoi suoraan auton peräpuskuriin..

Lauantai illalla käytiin hakemassa hedelmiä ja marjoja. Herra Kurdi kävi hakemassa toisen serkkunsa lentokentältä ja mutustelin tällä aikaa marjoja hotellissa.

Sunnuntaina (äitienpäivänä) lähdettiin aikaisin lentokentälle. Käytiin eka syömässä aamupala.

Lentokentällä kävelin aika paljon ja lentokoneessa taisin nukkua suurimman osan ajasta.. Heräsin syömään ja nukahdin taas uudestaan. Herra Kurdi jutteli koko matkan vieressä istuvan turkkilaisen herrasmiehen kanssa. Tällä kertaa lento oli hieman tasaisempi..

Kotiin päästessä kaikki lapset oli vastassa ja aivokurjeton oli onnellisenaa tulossa heti syliin. Myös tämä meidän kuopus huusi ensimmäisenä ”Äiti”, kun näki minun tulevan laukkujen kanssa ovelle. Vanhimmat lapset tulivat äitienpäiväkorttien ja lahjojen kanssa vastaan..

Yhteenvetona täytyy sanoa, että oli hyvä reissu, mutta ehkä kuitenkin turhan vaikea näin raskaana. Hajut ja liikenne olivat selvästi minulle liikaa.. Lisäksi laitoin merkille sen, että Herra Kurdi oli myös väsynyt reissusta. Sanoi kyllä, että taisi olla hieman huonoon aikaan reissu, koska voin todella pahoin koko matkan ajan.. Mutta oli kyllä parisuhdetta virkistävä reissu!

Löydät reissusta lisää kuvia ig:stä:

Raskausviikko 22 ja 23 (Rv 21+0/ 22+0)

Rv 21+0

Raskausviikolla 22 ei ollut sen kummempia asioita, kun että prosessin vauvan sukupuolta ja terveyttä. Ajattelin siis mitä vielä voisi mennä pieleen ja miten ihmeessä osaan enään poikavauvaa hoitaa.. No.  Tätähän oikeastaan naurattaa ajatella, koska onhan noita jo kaksi ennestään ja kuitenkin kuudes lapsi tulossa.

Käytiin Herra Kurdin kanssa tällä viikolla Turkissa ja Suomeen tultua olin todella väsynyt. Reissu valmistelut aloitin heti rakenneultraan jälkeen ja oikeastaan oman mielenrauhan takia oli hyvä, että tuo ultra ajoittui juuri ennen reissua.

Rv 22+0

Tasan rv 22+0 minulla oli neuvola (aika masentavaa..).
Minulla on paino ennen raskautta 68,8kg ja nyt neuvolassa vaaka näytti 78kg! Mitä ihmettä! Painoa on tullut siis +795g/viikko.. Sitä ihmettelin, että muutama päivää ennen vaaka näytti 2kg vähemmän painoksi, kun nyt. Meidän kotivaaka näytti meinaa 76kg ja kun kävin uudestaan, niin näytti myös 78kg (samalla lailla siis, kuin neuvolan vaaka).. Luulin siis, että paino olisi laskenut, koska Turkissa en pystynyt syömään juuri mitään.. Sanoinkin neuvola th:lle, että nyt en kyllä ymmärrä. Lohdutti kylläkin, että se varmasti tasaantuu (Tosin viikon lopulla kotivaaka näytti 76,5..  Ota tuosta nyt sitten selvää..). Verenpaineet olivat 110/75. Hb oli noussut 132 (alussa oli 127). Vauvan syke oli 150+ ja liikkeet ++. Sf-mitta oli 20cm ja tämähän sijoittuu Keski ja yläkäyrän väliin. Mutta tuohon sf-mittaan suhtaudutaan varauksella, koska jos laskettu oikeasti olisi viisi pv edellä, niin se olisi juuri keskikäyrillä. Sain taas lähetteen sinne sokerirasitukseen ja siellä pitää käydä sitten rv 24 jälkeen.

Rv 22

Toivottavasti sokerit olisi kunnossa.. Toiveena olisi polikliininen synnytys ja sehän ei sitten onnistuisi, jos pitäisi vauvalta sokereita mitata synnytyksen jälkeen. Ajattelin mainita tästä polikliinisesti synnyttämisestä rv 30 neuvolassa. Tällöin on eri neuvola th paikalla, mutta se ei haittaa. Koska asiat kirjataan kuitenkin keskusteluiden perusteella koneelle.

Tein äitiyspakkaus hakemuksen. Otin nyt kuitenkin pakkauksen pakkauksena, vaikka hieman epäilin sen ottamista.. Katselin myös vaatteita netistä ja taidan ostaa osan sieltä. Isompia kokoja tuntuu puuttuvan.

Plumps! 🤗

Tällä viikolla napa pullahti ulos ja närästys tuli mukaan kuvioihin. Kokeiltu on vaikka minkälaista kikkaa ja suoraan sanottuna kaikki närästää.. Olen myös tällä viikolla päässyt väsymyksessä ennätyksiin.

Seuraa blogia Instassa:

Raskausviikko 21 (Rv 20+0)

Tällä viikolla käytiin rakenneultrassa (lue edellinen artikkeli asiaan liittyen).

Mitään ihmeellistä ei tapahtunut muuten koko viikkona. Sairastettiin kaikki vuorotellen entero ja flunssa tauti..

Itsehän siis tulin Kunnolla flunssaan viikon loppupuolella. Hyi sitä kurkkukivun määrää!

Vatsa kasvaa ja vauva on sovelluksen mukaan kissanpennun kokoinen.. Huomaa jo, että sydänäänet kuuluvat  navan seutuvilta ja potkut tuntuvat hyvinkin voimakkailta. Pikkuinen viihtyy pää minun vasemman lonkan kohtaa. Huomasin tosin, että välillä hän vetää pientä kuperkeikkaa ja asettuu lähelle virtsarakkoa..

Tulevan isosiskon kanssa ollaan harjoiteltu vauvan hoitoa nukke-vauvalla. Käytiin myös ruokakaupassa ja hän sai työntää nukke-vauvaa ostoskärryissä.. Olevinaan kuopus näyttää edelleen, niin pieneltä..

Vielä puolet raskautta jäljellä!

Katselin äitiyspakkausta. Pakkaus on hyvin poikamainen ja mietinkin kuinka ”tylsän” värisiä vaatteet ovat siinä.. Olen itse värien ystävä ja mietin vain, että miten tylsäksi pakkaus on tänä vuonna muuttunut.. Mitä ihmettä? Missä on värit ja erilaiset kuosit..

Vuoden 2022 äitiyspakkaus.

Ajattelin katsoa turkista vaatteita vauvalle. Aika hyvin oli 50-56cm vaatteita, mutta kaikki on todella vaaleita. Oikeastaan 62cm eteenpäin pitää ostaa lisää. Olen luopunut vauvan vaatteista aikaisemmin, koska ajattelin ettei näitä pikkuisia enää lisää tulisi (jep, jep..) Katselin myös uudempia sisarrusrattaita ja bedside crip:piä.. Sitteri on ehdottomasti saatava uusi..

Eli ajatukset kimpoavat hankinnoissa.
Tuon sairastumisen ja Istanbul reissun suunnittelun takia esimerkiksi ig on hieman jäänyt taka-alalle.. (Kirjoitan teille muuten Istanbulista oman artikkelin..).

Laskeskelin myös hieman kesäkuun menoja. Ja uuteen asuntoon ostettavia asioita. Käytiin Herra Kurdin kanssa kaavailemassa hieman pihaa ja ajateltiin, että tehdään rinteestä hieman tasaisempi samalla, kun salaojat tehdään. Myös viemäriputket vedetään esiin ja uusitaan. Myöskin sisääntuloa asuntoon mietittiin ja olisikin tarkoituksena, että tulevaisuudessa sen saisi turvallisemmaksi lapsille.

Tule seuraamaan meidän arkea ig:hen:

Rakenneultra #6

Kauan odotettu rakenneultra!

Oli kyllä jännittävä viikko kaikinpuolin.. Jännitti siis, että pääsenkö ultraan, koska meillä oli Vanhin tyttö enterorokossa alkuviikosta. Loppujen lopuksi sain minäkin flunssan oireita ja sitä jännitettiin, että pääsenkö rakenneultraan. Soitin ja kysyin asiaa sikiötutkimusyksiköstä, mutta he olivat sitä mieltä, että ei oireet estä sinne tulemasta. Itse kuitenkin käytin maskia ja pesin/desifioin kädet. Herra Kurdi ehdottikin tuosta alkuviikosta, että jos hän veisi minut sinne ja odottelisi vaikka lasten kanssa hampurilaisten kera Hesburgerissa..

Jos ei joku tiennyt, niin Sikiötutkimusyksikkö sijaitsee Helsingissä naistenklinikalla.

Minut ultrasi sikiölääketieteen erikoislääkäri. Erittäin puhelias ja  hyvin mukava. Käytiin läpi aivokurjettoman poikkemaa ja puhuttiin riskiluvuista ja tämän raskauden seulasta. Lääkäri mainitsi myös alussa, että nyt tutkitaan sitte rakenteita erittäin tarkkaan ja hän välillä hiljenee ettei sitä tarvitse pelästyä (ei kyllä hiljentynyt kertaakaan..) . Kysyi myös, että saako sukupuolen kertoa. Sanoin että saa (Herra Kurdi vaatimalla vaati, että sen kysyn).

Erikoislääkäri aloittikin ultrauksen päästä, mutta sanoi sen olevan hassussa asennossa. Kuulemma vauvalla näkyi kauniit aivot ja aivojen keskiö näkyi täydellisenä. Eli ainakin nyt näyttäisi siltä, että vauvalla olisi aivokurkiainen ja aivot kunnossa.. Kokeili myös jotain hienoa laitetta, mikä skannaa aivot sivusuunnassa 4d kuvaksi ja tästä laitteesta sanoikin, että välillä joutuu ottamaan skannauksen 20 kertaa, että saa corpus callosumin (aivokurkiaisen) näkyviin.. Aivokammiot olivat juuri täydellisen kokoiset.


Hän otti päästä mitat ja siirtyi sydämmeen. Sydämessä näkyi kammiot ja eteiset (sydämessä kuuluu näkyä neljä ”lokeroa”), sydän löi n.140 lyöntiä/min. Keuhkovaltimot näkyivät myös. Pallea ja vatsalaukku näkyi selkeästi. Sappi näkyi myös täydellisenä. Näytti siis siltä, että ruokatorvikin olisi kehittynyt niin kuin pitää. Siirryttiin jalkoihin ja otettiin mittoja. Hän tarkasti myös jalkojen rakenteita. Virtsarakkoa tutkiessa lääkäri mainitsi jo, että hän näki jo vauvan sukupuolen.. Mutta sanoi, että hän kertoo sen käsien ja istukan tarkkastelun jälkeen.. Kädet näyttivät ihanilta ultra ruudulla.. Hän viuhtoi käsillä, laittoi ne niskan taakse ja alkoi samalla potkimaan istukkaa. Lääkäri naurahti, että olikohan tämä mielipide tähän nyhjöttelyyn. Sikiön mitat vastasivat viittä päivää isompaa, mutta se ei haitannut. Pitkät reidet ja apinan kädet.. Painoarvio oli tällä hetkellä 385g ja sanoi, että enemmän uskoisi lasketun ajan olevan 10 tai 11 syyskuuta (nt-ultran mukaan 15.9), koska kaikki mitat vastasivat juuri rv 20+6-21+2, eli täydensivät toisiaan ja oli kuulemma hieman epäilyttävä 15.9 laskettu arvio. Mutta vauva taitaa itse päättää omasta syntymästä.

Lääkäri sanoi, että vauvan nenästä tulee kaunis, koska nenäluu näkyi terävänä. Kuulemma saa varmaan isän nenän.. Istukasta mainitsi sen, että on hyvin laajasti edessä ja näyttäisi olevan kuulemma täydellinen. Napanuoran virtaukset olivat hyvät ja kolme suonta näkyisi olevan.

No mutta se sukupuoli..

Aluksi vauva meinasi ristiä jalkansa ja lääkäri sanoikin, että nytkö sitten alettiin piilottelemaan. Lääkäri sanoi kylläkin, että selvät merkit näkyi sekä ulkoa ja sisältä. Kun käänsi anturia, niin hyvin selvät ”sukupuolen merkit lävähti kuvaan”. Vauva näytti siis kaikin puolin terveeltä ja hänellä on myös näyttävät sukukalleudet! Ultrakuvia oli turha haluta, koska vauva oli todella vaikeassa asennossa. Erikoislääkäri kuitenkin sanoi, että tämä on todella varma tieto sukupuolesta, koska varmisti vielä sen sikiön virtsarakon ympärillä olevista rakenteista. Vaikka sanoi heti, että ”ei epäilystäkään! ”.

Kuulemma kaikille ei tarvitse sukupuolta kertoa ettei vauvalle tapahdu jotain (näitä uskomuksia keskiajalta), mutta eihän taida olla mulla ketään kenelle asiasta hirveästi juoruta.. Eikä niille huonoille tapahtumille oikein mitään voi.. Aika varovainen olen kaikkeen vauvaan liittyvien asioiden kanssa, koska pelko edelleen on vahvasti läsnä.

Kysyin myös lääkäriltä lupaa lentämiseen ja siihen sanoi heti, että lentämään vaan! Kysyi myös, että mihin lennän. Istanbul on kuulemma ihana kaupunki ja kysyi, että millon lennän. Hän kuulemma lähtee tiistaina Istanbulin kautta Georgiaan. Jos oltaisiin oltu samaan aikaan istanbulissa, niin oltaisiin voitu vilkutella toisillemme. Lääkäri oli siis loistava ja sanoikin, että hän on aivan älyttömän kiinnostunut tästä poikkeamasta. Usein ei tällaista mahdollisuutta ole ollut, että pääsee keskustelemaan asiasta. Sanoi ettei voi olla sanomatta, etteikö poikkeama tulisi hänelle vielä vastaan, mutta jokainen mahdollisuus pitää hyödyntää. Kyseli siis kaiken tiedon aivokurjettomasta, koska häntä kiinnosti asia paljon. Nytkin zoomaili laitteella vauvan aivoja ja kävi jokaisen sisäelimen läpi. Selvästi oli kiinnostunut tutkimisesta ja omasta ammatistaan. Sen myös huomasin, että hän selitti ja piirsi paperille aivojen rakenteita. Selitti jokaisen elimen kohdalla mitä poikkeava löydös olisi voinut tarkoittaa.

Tulethan seuraamaan meitä ig:hen:

Löydät meidän myös blogit.fi:stä: