Kuukausi: heinäkuu 2022

Julkaistu

RASKAUSVIIKKO 33 (Rv 32+0)

Tämän viikon alussa kävin neuvolassa ja oikeestaan se mitä siellä nyt oli, niin paino oli hieman noussut. Eli laskenut se ei ollut.. Mutta kuulemma se painon nousu ei ole tässä se pääasia, eli saan oman neuvola th:n mukaan mennä ihan samalla ruokavaliolla, kun ennenkin. Ei ole kuulemma mitään järkeä turhaan nostattaa sokereita lisäämällä niitä hiilihydraatteja ruokavalioon. Ja annoskoista sanoi sen, että ne saa todellakin pysyä entisellään. Vauva on aika ylhäällä eli ihan ymmärrettävää on myös se, että sinne mahaan ei oikeasti mahdu paljon ruokaa. Ja painon lasku tulee jossain vaiheessa pysähtymään varmastikin. Koska en ole ollut alipainoinen ennen raskautta, niin siitä ei ole tässä kohtaa mitään haittaa, että paino laskee. On kuulemma lupa vältellä lääkitystä viimeiseen asti ja sitten rv 36 lääkärissä lääkäri vielä arvioi hiilihydraattien lisäämistä ruokavalioon, kun nähdään laskeeko paino kuinka paljon vielä lisää tuosta. Kuulemma minun vointi on paras mittari tähän asiaan. Meillä muuten omasta neuvolasta jää lääkäri virkavapaalle, eli menen nyt sitten rv 36 vielä tuonne isompaan neuvolaan lääkäri käynnille (bussilla ajelua tiedossa kuopuksen kanssa). Mutta sitten rv 38 pääsen omaan neuvolaan th käynnille.
Sitä meidän neuvola th kysyikin, että haluanko lääkärikäynnin rv 35 vai rv 36, mutta itse pidän rv 36 lääkäriä parempana ajankohtana.

Neuvolassa: (suluissa rv 29+0)
Paino: 74,8 + 0,067g/viikko (74,6  – 875g/viikko)
Verenpaineet: 105/73 (106/69)
Sf-mitta: 30cm (27,5cm)
Hb: 120 (115)


Vauva ei vielä ollut kiinnittynyt (eikä varmasti kiinnity vielä pitkiin aikoihin, tai tämähän voi tapahtua vaikka vasta synnytyksessä).

No, mitäs muuta tähän viikkoon kuuluu?
Huomasin ainakin sen, että rinnoista valuu jo nestettä.. Eli rinnat valmistuvat selvästi maidontuotantoon. Siis kuppikokohan kasvoi jo tuossa puolenvälin jälkeen, mutta yleensä juurikin näillä viikoilla sieltä rinnoista alkaa jotain valumaan ja näköjään se tässäkin raskaudessa alkoi samoilla viikoilla, kun edellisissä raskauksissa.. Bebe potkii oikeanpuoleiseen kylkiluu rivistöön ja välillä punkee peppua toisesta kyljestä läpi..

Mitä tällä viikolla on havaittavissa?

Herra Kurdi murehteli sitä, että kuka vie ja hakee tuota vanhinta tyttöä. Minullahan ei ole ongelmaa lähteä kävellen hakemaan tuota lasta sieltä eskarista. Ainut toive mikä minulla on.. Herra kurdi voisi välillä viedä tuota tyttöä eskariin. Kyllä minäkin voi välillä viedä, jos se sopii aikatauluun. Toisin sanottuna. Samalla lailla varmasti järjestyy haut ja hakemisen, kuin esikoisen eskarissa. Pystyn varmasti loppuun asti kävelemään mahan kanssa. Enkä ole asiasta mitenkään huolissani. Nämä asiat tuppaavat aina järjestymään. Teen varmasti aika paljonkin kävelylenkkejä lopussa, koska se pitää ainakin minulla paikat vetreenä.

Meille rantautui tuo k-virus taas. Minullahan ei pärähtänyt testiin kahta viivaa räikeenä heti, kun oireet alkoi lauantaina. Esikoisella sen sijaan tuli testi viiva vahvasti näkyviin ennen kontrolli viivaa.. Mutta sitten seuraavana päivänä tuli selkeä viiva myös minulle. Ja maanantaina olikin sitten jo testissä tummempi testiviiva, kun mitä kontrolliviiva. Kävinkin sitten vielä ihan virallisessa testissä (ohje on, että virallinen testi otetaan riskiryhmään kuuluvilta ja minähän kuulun riskiryhmään raskauden takia). Sen tulos tulikin samana iltana, kun olin testissä käynyt ja tietenkin positiivisena tuloksena. Lisäohjeita jäinkin sitten odottamaan ja seuraavana päivänä soitin neuvolaan vielä kysyäkseni, että miten nyt sitten sokeriseurantojen kanssa tehdään. Syöminenhän on ollut tuossa viikolla tuskaa, koska olo on ollut aivan hirveä.. Kipeämpinä päivinä ei kannata mittailla sokereita. Eli sitten, kun olo alkaa parenemaan, niin sitten taas mittailisi. Ja tietenkin jos arvot jäisivät ylös (minulla lähinnä paasto), niin sitten pitäisi ilmoittaa neuvolaan.

Lauantaina testi oli nega, sunnuntaina positiivinen ja maanantaina raikuvan positiivinen.

Mitenkäs tämä nyt sitten meille tuli?
Lapset oli siis Ma-to minun äidillä (hän halusi lapset sinne, koska piti kesäloman) ja hän oli altistunut koronalle sunnuntaina, kun oli istunut samassa autossa positiivisen koronatesti tuloksen saaneen kanssa. Tämä kuitenkin ilmoitti vasta myöhemmin Maanantaina minun äidilleni positiivisesta tuloksesta. Oireita alkoi hänellä kyllä ilmentyä kolme päivää tästä altistumisesta. Lapset tulivatkin sitten torstaina kotiin ja perjantaina esikoinen alkoi köhimään. Lauantaina hän alkoi oksentamaan ja myös parilla muulla lapsella oli oireita. Sunnuntaina olikin kaikilla muilla selvät oireet, mutta Herra Kurdi ei juuri kotona viihtynyt ja vältteli meitä muita. Toki tämä ei auttanut vaan oireita tuli myös hänelle. Hänhän ei ensin myöntänyt, että kyllä se tälläkin kerralla se korona kropassa tuntuu. Väitti vastaan, että ei se enää tule ja oireita ei tule. Mitähän vielä..

Minulla ne oireet alkoi jo lauantaina.
Oireita oli:

Höntti olo (lauantaina)
Vatsakipu (lauantaina)
Kurkkukipu ja
kurkun karheus (sunnuntaina)
Ikenien kipuilu (sunnuntaina)
Lihaskipu (sunnuntaina. Jopa suun avaaminen tuntuu kivuliaalta, koska kasvon/leuan lihaksia särki. )
Kipu palleassa (sunnuntaina)
Pahaolo (sunnuntaina)
Päänsärky (sunnuntaina)
Voimattomuus (sunnuntaina. Kävely rappusista alhaalta yläkertaan tuntui ylivoimaiselta)
Ruokahaluttomuus (sunnuntaina)
Lämpöinen olo (sunnuntaina, jja lämpö nousikin iltaa kohden)
Nenän ja nielun kirvely (sunnuntaina)
Nuha (maanantaina)
Äänenkäheys (maanantaina)
Limainen kurkku (maanantaina)

Lisänä tuli joku ihme korvien humina. Yskä tuli myös kuvioihin. Vauva onneksi voi oikein hyvin.

Tällä viikolla alkoi talolla kylpyhuoneen remontointi. Koska itse palloilen kotona, niin annoin remonttimiehelle vapaat kädet kylpyhuoneen valmistukseen. Oikeastaan kadunkin sitä jo, mutta hän on ehkä viisaampi valinta kylpyhuoneen suunnitteluun, kun tuo toinen puolisko.. Ig:n puolella varmasti päivittelen tätä kaaosta.

Löydät meidät ig:stä:

Löydät meidät myös blogit.fi:stä:


Julkaistu

Raskausviikko 32 (Rv 31+0)

ARVAATTEKO kenellä suonikohjut muistuttavat taas olemassaolostaan?

Mulla tuli suonikohjuja pohkeisiin jo täysikäisyyden kynnyksellä ja tukisukkia olen joutunut käyttämään jo ihan tämän raskauden alusta asti. Tässähän oli välissä helteitä ja joutusin heittämään tukisukat nurkkaan. Tämähän ei varsinaisesti auta suonikohjuihin, koska tukisukat pitäisi pukea jalkaan ennen sängystä nousua ja ottaa pois nukkumaan mennessä. Olen koko ajan kuullut kuinka ylipaino ja raskaudet altistavat suonikohjuille. Mutta minulle lääkäri sanoi, että sukurasite on suurin syy niiden ilmestymiselle. Ja meillähän on minun äidin puolella vahvasti suonikohjut vaivana. Raskaus kyllä pahentaa oireita, koska veri pääsee virtaamaan jaloissa huonommin. Paino minulla ei ole paljon noussut tässä raskaudessa, mutta huomattavasti enemmän joudun olla jaloillani. Minullahan alkoi suonikohjut oireilemaan jo ennen 18v synttäreitä, eli tästäkin voi jo päätellä ettei raskaus ole tähän syynä.

Sokeriarvot pomppivat, mutta katsotaan nyt mitä mieltä neuvola th on niiden tarkkailusta. Siis minulla on välipalaa ennen otettava arvo usein koholla. Mutta onko hirveästi, niin ei. Eikä se joka päivä ole. Paino ei vain ole omasta mielestä noussut ja syön edelleen terveellisesti. Ihan perusruokia. Mutta sokerit eivät kestä enää edes vesimeloonia. Perunaa ja riisiä en myöskään pysty syömään. Tästä pitääkin keskustella neuvola th:n kanssa. Millon ollaan siinä pisteessä että asiaa pitää käydä läpi diabeteskätilön kanssa. Olen siis ihminen, joka yrittää viimeiseen asti sinnitellä ja toivoa, että pärjään. Nyt jo joudun myöntämään neuvola th:lle, että en ymmärrä miten tehdä toisin. Tuntuu etten pysty syömään mitään ilman, että juurikin tuo ennen välipalaa otettava arvo ei jäisi koholle. Olen lisännyt mm. Kasviksia kypsennettynä ruokavalioon ja olen syönyt myös mm. Jauhelihapihvin ja kastiketta kasvisten kanssa. Silti arvot vain kasvavat ja nyt oli jo se ensimmäinen arvo, joka meni yli. Ennen aterioita otettavat arvot ovat siis ongelma ei sen jälkeen otettavat.

Mainitsin muuten vahingossa omalle mummolleni sokerien mittauksesta. Heti tämän jälkeen kirosin tätä lipsahdusta mielessäni. Ja totta kai sieltä tuli heti ”aijaaha, onko sulla sokerit koholla?” vastasin vain ”on ollut jo kuukauden”. No sieltähän kuului ”nyt sitten.. No, en edes viitsi sanoa”. Tässä kohtaa vain mietin mielessäni, että olipas taas tokaisu. Ja toivotin hyvät loppuillat. Hänhän tuskin muistaa, että olihan minulla myös radi kolmannessa raskaudessa, ja tuntuu myös tuo radi olevan aika yleistä. Mutta tästä en jaksanut alkaa muistuttamaan. Häntähän ei koko raskaus kiinnosta yhtään. Ja olen hänet ulkoistanut kaikesta siihen liittyvästä. Enkä myöskään aio mainita, että olen synnyttämässä tai mitään muutakaan. Aion myös ottaa häneen etäisyyttä synnytyksen jälkeen ym. En miellä ansaitsevani mitään negatiivista  ja arvostelua. Elämähän on minun ja tuntuu, että sitä yritetään sörkkiä ja tonkia aivan turhaan. Toisin sanottuna olen saanut tarpeekseni siitä, että minua neuvotaan tekemään asioita, vaikka olen jo 28-vuotias. Minulla on kohta kuusi lasta. Aviomies ja omakotitalo. Lisäksi nämä neuvot on 60-luvulta ja kasvatustaidot 70-luvulta.. Kunnioituksen pitäisi olla molemminpuolista ja tuntuu, että sitä en häneltä ainakaan saa ja rajat on johonkin pakko laittaa..

Seuraa blogia ig:ssä:

Löydät meidät myös blogit.fi:stä:

Julkaistu

Raskausviikko 31 (Rv 30+0)

Täytyy kyllä sanoa, että tuntuu hassulta, kun nuo raskausviikot alkaa jo kolmosella.

Muistan vasta kertoneeni olevani raskaana ja nyt mennään jo lopussa. Toisaalta olen tyytyväinen, että nämä pelot helpottaa. Mutta sitte toisaalta tuntuu haikealta, kun tämä tulee olemaan viimeinen raskaus. Tosin olen kyllä ihan valmis tekemään muutakin, kun olemaan raskaana. Tiedättekö ku tulee semmonen stoppi jossain kohtaa ja nyt musta tuntuu just siltä.

Taisin kyllä sanoa jo viidennen lapsen jälkeen näin..

Tilasin taas liuskoja lisää ja tällä kertaa tunsin olevani melkeenpä ammattilainen. Liuskoja on kulunut enemmän, koska olen joutunut mittailemaan enemmän. Lisäsin hiilihydraatteja enemmän ruokavalioon ja nyt joudun tarkastelemaan ateriaa ennen olevia arvoja. Päivän jälkeen arvot jäävät edelleen helposti hieman koholle. Eli ei laske alle 5,0.. Mutta alle rajan ovat kuitenkin.

Vauva potkii ja hän käyttää hyvinkin koko tilan jo tuolla vatsassa. Supistelee aika useastikin. Mutta en vielä huolestu, koska supistukset ovat hyvinkin epäsäännöllisiä ja niissä ei tunnu aina kipua. Eli kyse on kohdun harjoittelusta. Loppua kohden ne kivutkin lisääntyvät ja lääkäriinhän ei ole enää montaa viikkoa aikaa. Nyt on tullut myös niitä tuttuja ”selkä supistuksia”, eli vatsa kovettuu ja selässä jomottaa. Näitä olen osannut jo odottaakin, koska kahdessa edellisessä raskaudessa ne alkoivat juurikin näillä viikoilla. Parin viikon päästä onkin jo se normi neuvola ja nythän käynnit sijoittuu 2 viikon välein tapahtuvaksi. Vauva on pysynyt pääalaspäin ja toivonkin, että hän ei enää edes yritä kääntyä toistepäin. Potkut sattuvat ja usein kirjaimellisesti tunkee jalkaansa minun kylkeen, niin ettei hampaiden kiristelyiltä vältytä. Alavatsassa tuntuu selvästi liitoskipuja ja ligmentit venyvät. Lisäksi vauva hikottelee hyvin ahkerasti päivän aikana.

Sain myös vanhempainrahasta päätöksen ja johan ne ”tulot” kasvavat n. 300€/kk. Elokuun puolessa välissä alkaa siis minun äitiysloma ja siihenhän ei ole enää edes pitkä aika. Olin ajatellut, että saan veronpalautukset elokuussa, mutta ilmeisesti ne voi tulla myös lokakuussa.. Harmittaahan tämä, koska joudun nyt miettiä sitten maksuja ja laskujen maksamista. En saa ensikuussa siis rahaa kuin lapsilisän verran, eli käytännössä en saa rahaa kuin 600€ josta maksan vuokran ja laskut. En nyt ilmeisesti kuitenkaan osta niitä uusia rattaita vaan yritän selvitä noilla yli 6-vuotta vanhoilla. Tässä kuussa on pakko ostaa lipasto vauvan vaatteille ja vauvalle uusi sitteri. Joudun siis laskemaan hyvinkin tarkasti menoja ja miettimään hankintoja. Tämä loppuraskaus aiheuttaa siis aika paljon stressiä ja harmaita hiuksia.. Mutta tilanne on mitä on ja sen kanssa on elettävä.

Löydät blogin myös ig:stä:

Löydät meidät myös blogit.fi:stä:

Julkaistu

Raskausviikko 30(Rv 29+0)

Saako itkeä, jos itkettää ja nauraa jos naurattaa?

Kävin viikon alussa taas neuvolassa ja neuvola th:n mukaan paino oli laskenut liikaa. Kyseessä oli siis eri neuvola th. Tuntui jotenkin turhalta käynniltä, koska ensinnäkään hän ei tuntenut minua ja toimi kuin robotti. Lisäksi hän varasi neuvolan aivan turhaan ensikuulle ja toiseksi se neuvola aika on eri neuvolassa. Sovittiin meinaan oman neuvola th:n kanssa, että minulle varataan lääkäri seuraavaksi ja jätetään välikäynti th:lla väliin. Ja tarvittaessa otan sitten neuvolaan yhteyttä esim. jos sokerit ylittyvät toistuvasti (tämä siis sen takia, että joudun kaikki viisi lasta raahaamaan bussissa neuvolaan, koska heillä on kesäloma ja neuvola th ei pitänyt tarpeellisena tuota käyntiä. Raskaus on sujunut sen verran hyvin, että hänen mielestä vielä ei olisi tarvetta rampata neuvolassa 2 viikon välein).

Neuvolassa (suluissa rv 26+5):
Paino: 74,6  – 875g/viikko (77,6, – 297g/viikko)
Verenpaineet: 106/69 (105/71)
Sf-mitta: 27,5cm (25cm)
Hb: 115 (mitattu rv 22, 132)

Paino on siis laskenut yhteensä 3,4kg rv 22 jälkeen. Minua pyydettiin lisäämään hiilihydraatteja ja rasvoja aterialle.. Th sanoi viimeksi kun paino tippui, että se saattaa notkahtaa alaspäin ja nousta viimesillä viikoilla vauvan kasvaessa. Lisäksi äiti alkaa automaattisesti syömään enemmän hiilihydraatteja. Itse en ole huolissani painosta, koska se varmasti alkaa nousemaan. Ja nämä helteet tekevät ainakin minulla tämän pahanolon kanssa syömisen vaikeaksi. Vauva kuitenkin kasvaa hyvin ja syön säännöllisesti sekä monipuolisesti. Hemoglobiinista sanottiin, että se voi aiheuttaa huonoa oloa ja vaikuttaa siis myös jaksamiseen yleisesti. Saan siis aloittaa lisä-raudan ottamisen joka toinen päivä (Siitä raudan ottamisesta huomasin vatsan alkavan kipuilemaan, vaikka sitä otankin vain joka toinen päivä).

Supistuksista keskusteltiin myös ja niistä sanoinkin, että ne tuntuu joka raskaudessa kivuliaampina ja voimakkaampina. Kuulemma ihan normaalia monisynnyttäjälle. Lähinnä vaan ihmetyttää, kun pitää sitten höllätä vauhtia. En muista, että muissa raskauksissa olisi ollut tällasta.. Vähän pelottaa, että miten loppu viikkoina..

Sokereista sen verran, että sokerit ylittyivät ensimmäistä kertaa. Tämä tapahtui siis kakunpalan jälkeen, jonka söin lounaan päälle. Raja on 1h jälkeen ruokailusta alle 7,8. No arvo oli 8,4 ja siis minulle sanottiin, että silloin tällöin tällaisilla ylityksillä ei ole mitään väliä. Mutta se olo ja hirveä olo saa miettimään haluanko sellaista oloa edes silloin tällöin. Eli nautin mielummin suolaisista herkuista jatkossa. Karkin olen jo jättänyt pois johtuen juurikin siitä hirveästä olosta, kun sokerit nousee. Eli jäljelle jää ne suolaiset. Ja tietenkin hedelmät/marjat ovat ok.

Sairastuin myös johonkin tautiin. Itse epäilen influenssaa. Minulla ei normaalisti nouse ikinä kuume ja kuumetta minulla oli viime kesänä koronassa. Sokerit olivat hieman koholla. Normaalisti Paasto on 4,4-4,7, nyt oli 5,0. Eli ilmeisesti tämä tauti vaikuttaa myös verensokereihin. Olen toki tyytyväinen, että löytyi selitys näille verensokereille. Ne ovat olleet normaalisti tasaisia tai alhaisia. Kuulemma insuliinin tarve kasvaa kipeänä ollessa. Ja sehän on jo muutenkin häiriintynyt, niin tautihan saa vielä enemmän verensokerit nousemaan, koska insuliinia ei erity välttämättä yhtä tehokkaasti.

Onneksi laski särkylääkkeellä lämpö 37,5:een..

Loppuviikko menikin lepäillessä. Herra Kurdi tasoitteli maata talolla ja kävimme läpi lupa-asioita piirustuksiin liittyen. Naapurihan veti herneen nenään, kun talon vierestä tasoitimme tonttia. Hänen mukaan vedet alkaa seisomaan hänen tontilla. Mutta kaverin mukaan tämä ei ole mahdollista uusilla sadevesijärjestelmillä, jotka pitäisi myös naapurin tontilta löytyä.. Ja heidänkin tontti on rinnetontti, eli vedet valuvat kyllä alaspäin..

Kuten näette, niin naapuri on aika lähellä. Mutta heidän ja meidän tontin väliin tulee aita.

Seuraathan blogia myös ig:ssä:

Löydät meidät myös blogit.fi:stä: