Kuten ehkä moni teistä lukijoista tietää.. Ensimmäiset viikot vauvan kanssa on hyvinki pitkälti tutustumista.
Meillä tämä mini on jo 6 viikon ikäinen. Ensimmäisinä päivänä tuli jo selväksi hänen temperamenttisyys ja kovaäänisyys. Ensimmäiset viikot ovatkin menneet imettäessä. Ihmetyksenä on tullut se, että tämä mini on ollut hyvin huono nukkumaan rattaissa. Ja etenkin imemisen tarve on ollut suurta. Yöt hän nukkuu kahdella syötöllä, joten yöllä saa hyvin nukuttua koko perhe.
Tämä mini on kuitenkin tehnyt hyvää työtä ja tilannut maitoa oikein urakalla (tulvii, tulvii).. Hän nukkuu päivisin ehkä n.20 min nokoset kolme kertaa päivässä. Muuten hän viihtyy rinnalla tankkaamassa. Minulle imetyksen onnistuminen ei ole ollut olleenkaan selvää. Meinaa 1-4 lapsen imetykset ovat menneet ihan alusta asti tietämättömyyden takia huonosti ja onnistuminen mennyt pieleen. Vitosen ja kutosen imetys onnistui täydellisesti ja molempia tuli imetettyä taaperoikää pidemmälle. Näyttäisi nyt myös imetyksen sujuvan hyvin.
Hän sai flunssan ollessaan n. 4 viikkoa. Onneksi keittosuolaliuos ja räänimijä auttoi. Tällöin viihtyi lähinnä sylissä..
Palatakseni rattaissa nukkumiseen..
Lähinnä rinnalla olo on tässäkin se avainsana. Hän on oikeastaan ainut lapsista, joka ei viihdy rattaissa tässä iässä. Hän vain huutaa ja sylissä ollessa rauhoittuu (rattaiden työntäminen ja imettäminen samalla.. Ei ole helppoa). Kantoliinassa suostuu olla onneksi hetken aikaa. (Ruoan laiton verran)
Kuuden viikon ikäinen vauva katsoo jo tarkkaan ja alkaa seurailemaan kasvoja. Lisäksi hän saattaa saada ns.rintaraivareita, koska hän on häkeltynyt uudesta imutaidosta (vauva on hokannut voivansa itse määrätä imemistä, koska imurefleksi vähenee). Tähän auttaa ainakin meillä ympäristön hiljentäminen ja ihan vain tauko imettämisestä. (Vauva unohtaa raivoamisen ja alkaa imemään omatoimisesti). Lisäksi hän kovasti kuuntelee puhetta, joten joskus höpöttäminenkin saa huomion raivoamisesta muualle. Suurin asia tällä hetkellä kuitenkin on kärsivällisyys.
Meidän mini on oppinut myös juttelemaan ja hymyilemään.
Kävimme kuuden viikon lääkärineuvolassa ja Sampo-lääkäri kehui tätä pientä hyvin täpäkäksi.. Kasvu on ollut myös tasaista. Painoa oli 4500g (synt. 3238g) ja pituutta 56cm (synt. 51cm).
Sain käytyä myös jälkitarkastuksessa. Siinä ei oikeastaan ollut mitään ihmeellistä. Sain taas kehuja vatsalihaksista ja palautumisesta. Mielialat ovat pysyneet hyvin tasaisena. Enkä päässyyt edes synnytyksen jälkeen nauttimaan itkukohtauksista. Eli palautuminen on lähtenyt hyvin käyntiin.
Toivon voivani nauttia tästä palautumisesta juosten syksymmällä!
Löydät meidät myös ig:stä:
Ja blogit.fi:stä:
