Sairaalakassi pohdintoja..

Pientä pohdintaa mitä sinne sairaalakasiin pitäisi pakata.. Meneeköhän pakkaamiset viimetinkaan?

Hieman pisti miettimään, että mitä sinne kassiin nyt sitten pitäisi pakata. Itsehän olen mestari viivyttelemään näissä asioissa ja hieman noloa sanoa, mutta kassin suostun pakkaamaan vasta rv 38 jälkeen.. Vauvan vaatteet on vielä pesemättä, koska en halua niiden pölyyntyvän turhaan.

 Minkälaisen listan nyt sitten tein?

Sairaalalaukku:

Kassi, neuvolakortti, lompakko, puhelin, laturi, juomapullo, kuulokkeet, hiusharja, hammasharja, hammastahna, deodorantti, shampoo, hoitoaine (pienet pullot), pari tissiliivinsuojaa, yksi maidonkerääjä, siteitä (pari). Evääksi ajattelin ottaa parit pillimehut, kuivattuja luumuja ja vähän irtokarkkeja.

Olen ottanut myös omat lääkkeet mukaan. Eli lähinnä ummetukseen liittyviä lääkkeitä. Varalta myös särkylääkkeet ja nännivoiteet.

Omat ja vauvan kotiintulovaatteet myös. Lisäksi olen pakannut pari harsoa yleensä vauvalle.

Tule seuraamaan meitä ig:hen:

Raskausviikot 35 ja 36 (Rv 34+0 ja 35+0)

Rv 34+0

Tällä viikolla pumpattiin lasten kanssa jumppapallot henkiin. Siis aivan mahtava väline. Minulla etenkin lantio tekee istumisen sohvalla vaikeaksi. Jumppapallolla istuessa myös vauva pääsee mukavaan asentoon tuolla mahassa. Itselleni valitsin istumiseen 90cm pallon. Hommasin myös 75cm pallon siihen, että ihan lopussa saan avattua lantiota ja vauva mahdollisesti saa laskeuduttua pään kanssa oikeaan asentoon. Sain viimeksi synnytyksen etenemään jumppapallolla istumisella. Pyörittelin siis lantiota pallolla ja tämä ilmeisesti sai tällöin vauvan pään painautumaan kohdunsuulle. Taisin tosin istua pallolla sellaiset 3 tuntia. Jumppapallo on on myös hyvä tukeutua raskauden lopussa ja siinä kohtaa, kun supistukset lisääntyvät.

Hommasin myös pari kampaa synnytystä ajatellen (auttaa kivunlievityksessä painamalla kämmenen akupisteitä). Ja muutama poppaskonsti löytyy myös supistuksien lopahtamiseen (nämä syväkyykyt ja käsien akupisteiden painamiset).

Aivokurjettomalla alkoi hoito ja tämähän jännitti aivan älyttömästi minua. Vaikka siis kyseessä on todellakin tuttu päiväkoti ja ihmiset, saa se silti minun mielen jotenkin haikeaksi. Myöskin hänen aika lasten neurologin vastaanotolle tuli. Tämän joutusin tosin peruttamaan, koska aika on juuri lasketun ajan tienoolla. He kuulemma ilmoittavat meille myöhemmin uuden ajan. Mutta erityislastentarhaopettaja sanoi ennen kesää, että ei ole mitään kiirettä neurologin lausunnolla. Kunhan tämän vuoden puolella tulee lausunto, niin asia on ok.

Olen keskittynyt leipomiseen näillä viimeisillä viikoilla. Ajattelin tehdä pakastimeen kaikkea tarjottavaa. Lähinnä esikoisen synttäreitä ajatellen. Luulen olevani aika väsynyt ajattelemaan tarjottavia, joten on hyvä pitää tarjoilu varaa pakastimessa. Hänhän odottaa jo syntymäpäiviänsä.. Tosin, ensin taitaa kyllä vauva syntyä. Esikoinen on siis syntynyt syyskuussa. Ja laskettu aika oli tällöin 28.9.14. Hän syntyi kuitenkin 29.9 klo 4.20.. Sen takia olenkin kiinnostunut, että millainen pallero sieltä oikein syntyy. Onkohan yhtään samanlainen, kun isoveljensä.

Rv 35+0

Tällä viikolla alkoi koulu ja eskari kahdella vanhimmalla lapsella. RAVASIN oikeastaan edestakaisin ja iltaisin kaaduin sänkyyn. Sain myös seuraksi oudon uuden raskausoireen. Meinaa korvan lukkiutuminen.. Erittäin ikävä vaiva ja tähänhän auttaa vain pään alas pitäminen. Eli voitte kuvitella kuinka paljon sain päätä alaspäin pitää. Limatulppaa alkoi myös valumaan ja näillä viikoilla se on ihan normaalia minulle. Tulppa ei ollut veristä joten sitä voi valua minulla monta viikkoa. Vasta kun tulpasta löytyy verta (oikeastaan aika paljonkin), synnytys voi alkaa lähipäivinä.

Sokeriarvot ovat olleet hieman alhaiset Ja tätä ihmettelinkin. Vai onko se nyt kropan oma keino hankkia sitä ylimääräistä energiaa. Aamupalan joudun syömään aikaisemmin ja tästä seuraa se, että yleensä sokerit nousevat hieman korkeammalle aamulla puuron jälkeen (ei kuitenkaan lähelle rajaa). Nälkä tulee myös useasti nopeammin ja lounasta syönkin aikaisemmin, että säästyn tärinöiltä. Välillä lisään välipalan aamupalan ja lounaan väliin.

Tällä viikolla oli muuten loppuraskauden lääkärikäynti. Käynti oli oikeastaan aika turha.. Ensinnäkin lääkäri kiinnitti vain huomion minun painoon hieman sillä tyylillä,  että asia on nyt ok ja kysyi nopeasti vain sokereista. Ruokavaliosta ei kysellyt sen enempää vaan muistutti ettei  sitten nälässä tarvitse olla (kun olisinkin..) ja hieman saa ”löysätä”  ruokavalion kanssa.. Lääkärin aloittaessa tutkimusta alkoi vauva potkimaan vimmatusti ja sanoi jo tässä vaiheessa, että mitenköhän me oikein saadaan tutkittua tuota vatsaa (Naureskelin muuten ig:ssä, että mitenköhän lääkäri saa kohdunsuuta tutkittua, kun tämä on aikaisemmissa raskauksissa ollut hankalaa lääkäreille). No, tämähän meni juuri, niin kuin ajattelinkin ja sanoin lääkärille, että kohdunsuuta on saatu tutkittua vasta synnytyksessä.. Paitsi aivokurjettomasta prinsessasta rv 37+5 lääkärissä tilanne oli todella kypsä ja tämä tutkimus onnistui hyvin vaikka paria viikkoa ennen oli vaikeuksia lääkärin ylettää kohdunsuulle. Nyt tilanne olisi ollut hyvin epäkypsä pelkällä arviolla,  ja tähän lääkäri sanoikin ettei nyt kyllä omaan sormituntumaan usko. Kuulemma vauvan pää on hyvin syvällä lantiossa ja selvästi kiinnittynyt.  Kohdunsuu jäi vauvan pään taakse ja,  jos olisi arviolta heittänyt arviota,  niin olisi tilanne kohdunsuulla ollut sama,  kuin ennenkin (kiinteä,  kiinni ja kanavaa 3cm<). Sain reseptillä närästyslääkettä ja lääkäri halusi vielä ultrata miten tuo bebe oikein tuolla vatsassa majailee.. Lapsivettä näkyi kuulemma hyvin olevan ja nopeasti ultralla katsoessa näkyi,  että peppu tököttäisi vasemmalla puolella ja jalat oikealla.

Neuvolassa: 35+6 (suluissa rv 32+0)

Paino: 72,0kg -726g/viikko (74,8 kg
+0,067g/viikko, edellinen 74,6 kg)
Verenpaineet: 109/75 (105/73)
Sf-mitta: 32cm (30cm)
Hb: ei mitattu (120)

Painosta sen verran,  että omasta mielestä ehkä 72,8kg olisi lähempänä totuutta.  Lääkärin huoneessa oli joku vanha vaaka,  mutta vessassa mitatessa oli digivaaka. Eli tuon digi vaa’an mukaan painoa olisi tullut nyt 4kg koko raskauden aikana.  Lääkärin vaa’an mukaan n.3kg.

@elamaakurdiperheessablogi

Sf-mitta oli notkahtanut käyrillä alaspäin,  mutta se johtuu ihan tuosta vauvan laskeutumisesta ja kiinnittymisestä.

@elamaakurdiperheessablogi

Tässä nyt sitten vain hengaillaan ja seuraava neuvola on kahden viikon päästä. Sitä odottaessa..  Jäi hieman epäselväksi,  kun lääkäri kyseli,  että onko vatsa omasta mielestä isompi vai pienempi kuin muissa minun raskauksissa. Oliko hänellä jotain huolta asiasta vai huvikseenko vain kyseli..  Lähinnä ärsyttää,  kun annetaan tuollaisia ylimääräisiä kysymyksiä,  joita ei sitten kuitenkaan sen enempää selitetä. Mitään miniä sieltä nyt tuskin on joka tapauksessa tulossa,  joten selitys olisi ollut kiva kuulla kysymykselle.

Tule seuraamaan blogia instaan:

Löydät meidät myös blogit.fi:stä:


Raskausviikko 34 (Rv 33+0)

Tuntuu ettei se pahoinvointi ole vieläkään mennyt pois.. Tuskin meneekään ennen, kun vauva on ulkona..

Edelleen etenkin aamuisin tuntuu etovaa oloa ja iltaisin. Päivisin vointi on pääosin hyvä. Koronasta toipuminen on alkanut hyvin. Ilman maku ja hajuaistia ollaan, mutta en odota sen palautuvan vielä viikkoihin (viimeksi palautui vähitellen puolenvuoden aikana, mutta ei täysin). Yskä on alkanut helpottamaan onneksi. Yskiminen oli painajaismaista, kun tuntui niin kuin olisi jotain holahtanut housuun. Rauhallisesti on tullut otettua ja olen antanut toipumiselle sen oman tilan.

Tällä hetkellä himoitsen Porkkanoita ja maitorahkaa mustaherukkakeitolla.. 😂

Supistuksia tulee silloin tällöin ja täytyy sanoa, että on päässyt hieman yllättämään tämä näiden supistusten kipu. Minullahan alkoi viimeksi supistuksia tulemaan rv 36–> satunnaisesti ja ne olivat kivuliaita.  Niitähän tuli viikko kaupalla ja samaan aikaan alkoi limatulppaa tulemaan (muistaakseni 3 viikkoa kerki tulemaan ennen synnytystä). Minulla yleensä veri kertoo siitä onko supistukset tekemässä jotain tuolla kohdunsuulla. Viimeksi neuvola th käski vain ottamaan hieman rauhallisemmin. Minulla usein supistukset liittyy omiin ja vauvan liikkeisiin. Olen aina omistanut supistusherkän kohdun ja mitä useampi raskaus sitä herkemmin kaikki tuntuu. Meidän sairaalassa on synnytyksen rajana 35+0. Sitä ennen synnyttävät ohjataan Helsinkiin. Mutta lähtökohtaisesti minulle sanottiin ettei rv 34 jälkeen varmaankaan alettaisiin keskeyttämään synnytystä, koska monisynnyttäjillä kuulemma usein se ei auta. Mutta eiköhän tässäkin raskaudessa mennä lasketusta ajasta yli. Koska minulla on ultran arvio lasketusta ajasta, niin laskettu aika on hieman niin ja näin.. Vaikka erikoislääkäri vähän vilauttikin, että vauva saattaa saapua hieman ennen laskettua.

Ajattelin muuten, että alan päivittelemään blogiin kahden viikon välein näistä raskausviikoista. Meillähän alkaa tässä ihan kohta lapsilla hoidot, eskari ja koulu. Arki on siis aika täynnä ohjelmaa ja mielelläni kirjoitankin sitte kunnolla. Loppuraskaushan on siitä hauskaa aikaa, että oikeastaan mitään kummallista ei tapahdu. Tiedän ettei tässä lopussa tule ns. tylsää, koska tekemistä riittää aina (Etenkin talon remontti vetää ajatuksia itseensä) . Minuahan voi tulla ig:hen seuraamaan, niin näette enemmän.

Kuka sanoi, että remontointi on tylsää?

Minullahan jakautuu neuvolakäynnit näin: rv 36 neuvolassa lääkäri ja rv 38 neuvola th. Tuosta neuvola käyntejä mietitään voinnin mukaan 1-2vk välein. Hermojahan raastaa se, että jos sitä joutuisi vielä ravata neuvolassa lasketun ajan jälkeen, kun sitä toki toivoisi vauvan jo sitten syntyvän. Heinäkuu meni aivan täysin stressatessa noita sokereita ja se ärsyttääkin, että stressaamiset olisi voinut jättää pois, jos oma neuvola th olisi ollut paikalla rv 29 neuvolassa.

Mietinkin jo valmiiksi, että millainenhan rv 36 neuvolalääkäri käynnistä tulee, kun oma neuvola th on  jo omassa neuvolassa. Mutta koska  meidän oman neuvolan neuvolalääkäri jäi virkavapaalle, niin joutuu kaikki raskaana olevat mennä parin kuukauden ajan isolle kylälle neuvolalääkäriin. Tämähän ei nyt varsinaisesti minua haittaa, mutta sitä mietin miten lääkäri tämän raskauden arvioi ja raskausdiabeteksestä varmasti tullaan juttelemaan. Paino tulee tippumaan väkisinkin, kun ollaan tuossa kökkö viruksessa oltu ja arjessa minulla liikunta lisääntyy kaupassa käyntien lisäksi (kävelen eskariin viemään ja hakemaan vanhinta tyttöä). Ja sitten se, että palauduin siihen vanhaan ruokavalioon. Toki ihan lopussa se tulee nousemaan, kun turvotus lisääntyy ja kroppa valmistuu synnytykseen. Mutta siihen on minun keholla lupa. Voin jopa nauttia näistä loppuviikosta hyvällä omallatunnolla..

Muistathan tulla ig:hen seuraamaan meidän arkea :

Löydät meidät myös blogit.fi:stä:

RASKAUSVIIKKO 33 (Rv 32+0)

Tämän viikon alussa kävin neuvolassa ja oikeestaan se mitä siellä nyt oli, niin paino oli hieman noussut. Eli laskenut se ei ollut.. Mutta kuulemma se painon nousu ei ole tässä se pääasia, eli saan oman neuvola th:n mukaan mennä ihan samalla ruokavaliolla, kun ennenkin. Ei ole kuulemma mitään järkeä turhaan nostattaa sokereita lisäämällä niitä hiilihydraatteja ruokavalioon. Ja annoskoista sanoi sen, että ne saa todellakin pysyä entisellään. Vauva on aika ylhäällä eli ihan ymmärrettävää on myös se, että sinne mahaan ei oikeasti mahdu paljon ruokaa. Ja painon lasku tulee jossain vaiheessa pysähtymään varmastikin. Koska en ole ollut alipainoinen ennen raskautta, niin siitä ei ole tässä kohtaa mitään haittaa, että paino laskee. On kuulemma lupa vältellä lääkitystä viimeiseen asti ja sitten rv 36 lääkärissä lääkäri vielä arvioi hiilihydraattien lisäämistä ruokavalioon, kun nähdään laskeeko paino kuinka paljon vielä lisää tuosta. Kuulemma minun vointi on paras mittari tähän asiaan. Meillä muuten omasta neuvolasta jää lääkäri virkavapaalle, eli menen nyt sitten rv 36 vielä tuonne isompaan neuvolaan lääkäri käynnille (bussilla ajelua tiedossa kuopuksen kanssa). Mutta sitten rv 38 pääsen omaan neuvolaan th käynnille.
Sitä meidän neuvola th kysyikin, että haluanko lääkärikäynnin rv 35 vai rv 36, mutta itse pidän rv 36 lääkäriä parempana ajankohtana.

Neuvolassa: (suluissa rv 29+0)
Paino: 74,8 + 0,067g/viikko (74,6  – 875g/viikko)
Verenpaineet: 105/73 (106/69)
Sf-mitta: 30cm (27,5cm)
Hb: 120 (115)


Vauva ei vielä ollut kiinnittynyt (eikä varmasti kiinnity vielä pitkiin aikoihin, tai tämähän voi tapahtua vaikka vasta synnytyksessä).

No, mitäs muuta tähän viikkoon kuuluu?
Huomasin ainakin sen, että rinnoista valuu jo nestettä.. Eli rinnat valmistuvat selvästi maidontuotantoon. Siis kuppikokohan kasvoi jo tuossa puolenvälin jälkeen, mutta yleensä juurikin näillä viikoilla sieltä rinnoista alkaa jotain valumaan ja näköjään se tässäkin raskaudessa alkoi samoilla viikoilla, kun edellisissä raskauksissa.. Bebe potkii oikeanpuoleiseen kylkiluu rivistöön ja välillä punkee peppua toisesta kyljestä läpi..

Mitä tällä viikolla on havaittavissa?

Herra Kurdi murehteli sitä, että kuka vie ja hakee tuota vanhinta tyttöä. Minullahan ei ole ongelmaa lähteä kävellen hakemaan tuota lasta sieltä eskarista. Ainut toive mikä minulla on.. Herra kurdi voisi välillä viedä tuota tyttöä eskariin. Kyllä minäkin voi välillä viedä, jos se sopii aikatauluun. Toisin sanottuna. Samalla lailla varmasti järjestyy haut ja hakemisen, kuin esikoisen eskarissa. Pystyn varmasti loppuun asti kävelemään mahan kanssa. Enkä ole asiasta mitenkään huolissani. Nämä asiat tuppaavat aina järjestymään. Teen varmasti aika paljonkin kävelylenkkejä lopussa, koska se pitää ainakin minulla paikat vetreenä.

Meille rantautui tuo k-virus taas. Minullahan ei pärähtänyt testiin kahta viivaa räikeenä heti, kun oireet alkoi lauantaina. Esikoisella sen sijaan tuli testi viiva vahvasti näkyviin ennen kontrolli viivaa.. Mutta sitten seuraavana päivänä tuli selkeä viiva myös minulle. Ja maanantaina olikin sitten jo testissä tummempi testiviiva, kun mitä kontrolliviiva. Kävinkin sitten vielä ihan virallisessa testissä (ohje on, että virallinen testi otetaan riskiryhmään kuuluvilta ja minähän kuulun riskiryhmään raskauden takia). Sen tulos tulikin samana iltana, kun olin testissä käynyt ja tietenkin positiivisena tuloksena. Lisäohjeita jäinkin sitten odottamaan ja seuraavana päivänä soitin neuvolaan vielä kysyäkseni, että miten nyt sitten sokeriseurantojen kanssa tehdään. Syöminenhän on ollut tuossa viikolla tuskaa, koska olo on ollut aivan hirveä.. Kipeämpinä päivinä ei kannata mittailla sokereita. Eli sitten, kun olo alkaa parenemaan, niin sitten taas mittailisi. Ja tietenkin jos arvot jäisivät ylös (minulla lähinnä paasto), niin sitten pitäisi ilmoittaa neuvolaan.

Lauantaina testi oli nega, sunnuntaina positiivinen ja maanantaina raikuvan positiivinen.

Mitenkäs tämä nyt sitten meille tuli?
Lapset oli siis Ma-to minun äidillä (hän halusi lapset sinne, koska piti kesäloman) ja hän oli altistunut koronalle sunnuntaina, kun oli istunut samassa autossa positiivisen koronatesti tuloksen saaneen kanssa. Tämä kuitenkin ilmoitti vasta myöhemmin Maanantaina minun äidilleni positiivisesta tuloksesta. Oireita alkoi hänellä kyllä ilmentyä kolme päivää tästä altistumisesta. Lapset tulivatkin sitten torstaina kotiin ja perjantaina esikoinen alkoi köhimään. Lauantaina hän alkoi oksentamaan ja myös parilla muulla lapsella oli oireita. Sunnuntaina olikin kaikilla muilla selvät oireet, mutta Herra Kurdi ei juuri kotona viihtynyt ja vältteli meitä muita. Toki tämä ei auttanut vaan oireita tuli myös hänelle. Hänhän ei ensin myöntänyt, että kyllä se tälläkin kerralla se korona kropassa tuntuu. Väitti vastaan, että ei se enää tule ja oireita ei tule. Mitähän vielä..

Minulla ne oireet alkoi jo lauantaina.
Oireita oli:

Höntti olo (lauantaina)
Vatsakipu (lauantaina)
Kurkkukipu ja
kurkun karheus (sunnuntaina)
Ikenien kipuilu (sunnuntaina)
Lihaskipu (sunnuntaina. Jopa suun avaaminen tuntuu kivuliaalta, koska kasvon/leuan lihaksia särki. )
Kipu palleassa (sunnuntaina)
Pahaolo (sunnuntaina)
Päänsärky (sunnuntaina)
Voimattomuus (sunnuntaina. Kävely rappusista alhaalta yläkertaan tuntui ylivoimaiselta)
Ruokahaluttomuus (sunnuntaina)
Lämpöinen olo (sunnuntaina, jja lämpö nousikin iltaa kohden)
Nenän ja nielun kirvely (sunnuntaina)
Nuha (maanantaina)
Äänenkäheys (maanantaina)
Limainen kurkku (maanantaina)

Lisänä tuli joku ihme korvien humina. Yskä tuli myös kuvioihin. Vauva onneksi voi oikein hyvin.

Tällä viikolla alkoi talolla kylpyhuoneen remontointi. Koska itse palloilen kotona, niin annoin remonttimiehelle vapaat kädet kylpyhuoneen valmistukseen. Oikeastaan kadunkin sitä jo, mutta hän on ehkä viisaampi valinta kylpyhuoneen suunnitteluun, kun tuo toinen puolisko.. Ig:n puolella varmasti päivittelen tätä kaaosta.

Löydät meidät ig:stä:

Löydät meidät myös blogit.fi:stä:


Raskausviikko 32 (Rv 31+0)

ARVAATTEKO kenellä suonikohjut muistuttavat taas olemassaolostaan?

Mulla tuli suonikohjuja pohkeisiin jo täysikäisyyden kynnyksellä ja tukisukkia olen joutunut käyttämään jo ihan tämän raskauden alusta asti. Tässähän oli välissä helteitä ja joutusin heittämään tukisukat nurkkaan. Tämähän ei varsinaisesti auta suonikohjuihin, koska tukisukat pitäisi pukea jalkaan ennen sängystä nousua ja ottaa pois nukkumaan mennessä. Olen koko ajan kuullut kuinka ylipaino ja raskaudet altistavat suonikohjuille. Mutta minulle lääkäri sanoi, että sukurasite on suurin syy niiden ilmestymiselle. Ja meillähän on minun äidin puolella vahvasti suonikohjut vaivana. Raskaus kyllä pahentaa oireita, koska veri pääsee virtaamaan jaloissa huonommin. Paino minulla ei ole paljon noussut tässä raskaudessa, mutta huomattavasti enemmän joudun olla jaloillani. Minullahan alkoi suonikohjut oireilemaan jo ennen 18v synttäreitä, eli tästäkin voi jo päätellä ettei raskaus ole tähän syynä.

Sokeriarvot pomppivat, mutta katsotaan nyt mitä mieltä neuvola th on niiden tarkkailusta. Siis minulla on välipalaa ennen otettava arvo usein koholla. Mutta onko hirveästi, niin ei. Eikä se joka päivä ole. Paino ei vain ole omasta mielestä noussut ja syön edelleen terveellisesti. Ihan perusruokia. Mutta sokerit eivät kestä enää edes vesimeloonia. Perunaa ja riisiä en myöskään pysty syömään. Tästä pitääkin keskustella neuvola th:n kanssa. Millon ollaan siinä pisteessä että asiaa pitää käydä läpi diabeteskätilön kanssa. Olen siis ihminen, joka yrittää viimeiseen asti sinnitellä ja toivoa, että pärjään. Nyt jo joudun myöntämään neuvola th:lle, että en ymmärrä miten tehdä toisin. Tuntuu etten pysty syömään mitään ilman, että juurikin tuo ennen välipalaa otettava arvo ei jäisi koholle. Olen lisännyt mm. Kasviksia kypsennettynä ruokavalioon ja olen syönyt myös mm. Jauhelihapihvin ja kastiketta kasvisten kanssa. Silti arvot vain kasvavat ja nyt oli jo se ensimmäinen arvo, joka meni yli. Ennen aterioita otettavat arvot ovat siis ongelma ei sen jälkeen otettavat.

Mainitsin muuten vahingossa omalle mummolleni sokerien mittauksesta. Heti tämän jälkeen kirosin tätä lipsahdusta mielessäni. Ja totta kai sieltä tuli heti ”aijaaha, onko sulla sokerit koholla?” vastasin vain ”on ollut jo kuukauden”. No sieltähän kuului ”nyt sitten.. No, en edes viitsi sanoa”. Tässä kohtaa vain mietin mielessäni, että olipas taas tokaisu. Ja toivotin hyvät loppuillat. Hänhän tuskin muistaa, että olihan minulla myös radi kolmannessa raskaudessa, ja tuntuu myös tuo radi olevan aika yleistä. Mutta tästä en jaksanut alkaa muistuttamaan. Häntähän ei koko raskaus kiinnosta yhtään. Ja olen hänet ulkoistanut kaikesta siihen liittyvästä. Enkä myöskään aio mainita, että olen synnyttämässä tai mitään muutakaan. Aion myös ottaa häneen etäisyyttä synnytyksen jälkeen ym. En miellä ansaitsevani mitään negatiivista  ja arvostelua. Elämähän on minun ja tuntuu, että sitä yritetään sörkkiä ja tonkia aivan turhaan. Toisin sanottuna olen saanut tarpeekseni siitä, että minua neuvotaan tekemään asioita, vaikka olen jo 28-vuotias. Minulla on kohta kuusi lasta. Aviomies ja omakotitalo. Lisäksi nämä neuvot on 60-luvulta ja kasvatustaidot 70-luvulta.. Kunnioituksen pitäisi olla molemminpuolista ja tuntuu, että sitä en häneltä ainakaan saa ja rajat on johonkin pakko laittaa..

Seuraa blogia ig:ssä:

Löydät meidät myös blogit.fi:stä: