Artikkelit

Julkaistu

Kesä virallisesti ohi! 🍁

Niin on taas vierähtänyt aikaa viime kirjoituksesta.

Tässähän on tapahtunut vaikka mitä, mutta pääkohdat taitaa olla kurdi-vaarin kuolema, Herra kurdin välilevynpullistuma, talon ulkoremontti, kihomadot ja uusi raskaus.

Kurdi-vaari kuoli kesä-heinäkuun vaihteessa.. Jotenkin Herra Kurdille tämä oli iso asia ja se sai myös meidän parisuhteen koetukselle.  Siinä sitten molemmat omilla tahoilla yritettiin asioita käsitellä ja kirjaimellisesti käytiin ääripäässä.. Siihen lisäksi Herra Kurdin pikkuvejen suru ja heidän sukulaisten tukeminen.

Siinä sitten alkoi Herra Kurdilla selkäsäryt. Hänellä on ollut aina välillä selkäkipuja, mutta nyt ne kivut saivat hänet aivan karrelle ja yhtenä aamuna jouduin soittamaan hänelle ambulanssin, koska hän ei päässyt ylös sängystä. Hirveillä suonensisäisillä lääkkeillä hänet kärrättiin ambulanssiin.. Lannerangassa todettiin välilevynpullistumaa ja hetken pähkäilyn jälkeen päädyttiin siihen, että Herra Kurdi menee turkkiin ottamaan puudutteen (sakraalipuudute). Koulut olivat jo alkaneet, joten lasten hoito jäi kokonaan minun vastuulle. Mutta tämä puudute auttoi! Olimme molemmat helpottuneita, koska Herra Kurdi oli todella turhautunut ja minä väsynyt. Herra Kurdi joutuu siis selkäleikkaukseen, mutta kirurgi miettii leikkaustapaa ja ajankohtaa.

Oikeastaan kaiken sotkun keskellä alkoi talon ulkoverhoituksen uusiminen..
Nythän tuo on nätin näköinen, mutta kestoa tällä projektilla oli n. Kaksi kuukautta. Tein ulkoverhoituksen tekijälle joka päivä lounaan (tunnen tästä suurta ylpeyttä!).

Sitten ne ällöttävät kihomadot. Minä huomasin niitä ensin minulla.. Siis pakko tässä vaiheessa kertoa, että yksi mato oli siis eksynyt väärään paikkaan (tästä olen onnellinen, koska saatiin kaikki lääkittyä..), meinaa alushousuihin. Piti vielä informoida omaa äitiäni tästä asiasta. Hirveässä paniikissa siis lähdin Hyvinkäälle apteekkiin. Niitä olikin sitten ainakin kahdella lapsella. Itse en huomanut omassa ulosteessa edes matoja, vaikka yksi minun pikkuhousuissa mönki. Toinen lääkeannos otettiin ohjeiden mukaan. Mutta neuvolaa tulee informoida siitä, että auttaako tuo pyrvin, vai onko kenties tarvetta vahvemmalle lääkkeelle.
Sitten voinkin kirjoittaa tästä viimeisestä aiheesta..

Eli raskaudesta.
Minun kierto on ollut todella epäsäännöllinen ja sekava. Yllätykseksi testi kuitenkin näytti haaleaa viivaa (luulin, että testi oli viallinen..). Viiva vahvistui ja oireita alkoi ilmetä. Nythän sitten on niin, että kävin ultrassa ja tällön mentiin jo viikolla 8. Näillä näkymin laskettu aika olisi 16.5.2024 (kuopus syntyi 16.9.2022). Minulla on ollut jo pahoinvointia yli kolme viikkoa ja tuntuu, että ruoat ja ruoka-aineet on vähentyneet minimiin.. Ennen ruoan syöminen on auttanut, mutta nyt tilanne on kääntynyt toisin päin.. Lisäksi kärsin päänsäryistä ja huimauksesta. Ultrassa näkyi selvä syke ja kätilö käytti ultrakoneen doppleria. Syke kuului nopeana ja vahvana! 

Hello! Pikku nalle raskausviikolla 8.

Kävin myös neuvolassa raskausviikolla 9 ja meidän neuvola th vain totesi, että hän vähän toivoikin jo näkevänsä minut. Tämähän on jo kahdeksas raskaus (yksi kkm 2021) ja seitsämäs tähän asti kehittynyt raskaus. Kaikki oli neuvolassa hyvin ja sain lähetteen mm. Yhdistelmä seuloihin (verikoe rv 10+ ja muut testit).. Nt-ultra on jo varattuna ja se on jo ensikuun alkupuolella.

Toiveita voi laittaa instagramin puolella:

Löydät blogin myös blogit.fi:stä:

Julkaistu

Vähän minusta.

Tästä tuli monta pyyntöä tehdä tämä ns.haaste, joten teidän pyynnöstä tein tämän tänne blogin puolelle. Tuli muuten tätä tehdessä hyvinkin teinimäinen olo..

@elamaakuediperheessablogi

No mutta tässä tämä nyt on:

1. Olen käynyt vain ruotsissa, virossa ja turkissa, lisäksi haluaisin päästä käymään myös saksassa, espanjassa, italiassa ja pariisissa (why not?).

2. Minulla on kuusi lasta (sukupuolista viis!)

3. Olen ollut yhdessä puolisoni kanssa jo 10 vuotta (naimisissa 9 vuotta).

4. Koin keskenmenon syksyllä 2021 (elämäni raskain jakso, myöskin kemiallisia raskauksia on ollut useita.)

5. Kärsin laajasta oppimishäiriöstä (luki -ja oppimishäiriö. Jonkin näköistä dysfaasiaa havaittavissa..)

6. Minulle on diegnosoitu ylä-asteella määrittämätön ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko.

7. Vihaan turhia höpinöitä! (Siis oikeasti vihaan, turhat höpöttelyt ja juorut vievät turhaa aikaa ahdistavista asioista.. vink, vink)

8. Vihaan seksuaalista määrittelyä. (Haloo, ihmisen latinankielinen nimi on ”homo sapiens”. Itse olen seksuaalisuudeltani ”bi”.. Ketä tämä nyt kiinnosti. Ihmisethän saavat olla mitä juuri sellaisia, kun ovat ja elämme jo 2000 lukua!)

9. Rakastan lyhyitä hiuksia! (Minulla on ollut koko ala-aste ajan lyhyt tukka).

10. Pidän luonnollisuudesta. (En ole käyttänyt meikkiä vuosiin, ainakaan 11 vuoteen.).

11. Liikunta on henkireikäni! (Ennen vihasin kaikkea liikuntaan liittyvää. Nykyisin rakastan sitä.).

12. Minulla on yksi isosisko ja yksi pikkusiskopuoli.

13. En ole joutunut kertaakaan suureen leikkaukseen. (Minulta on joskus leikattu imusolmukkeesta hyvälaatuinen kasvain paikallispuudutuksessa korvan taanta.).

14. Olen viettänyt lapsuuden maaseudulla pellon keskellä. (Kärpäset ja lehmän kakka tuli tutuksi.).

15. Olen pohjimmiltani ystävällinen ja sympaattinen ihminen (tarvittaessa osaan olla aika hirveä. Voin kertoa että elämä opettaa!).

16. Olen asunut neljällä eri paikkakunnalla.

17. Nettikauppa shoppailu on lempi harrastukseni.. (Toinen puolisko hoitaa taas enemmän paikanpäällä shoppailua..).

18. Olen hyvä leipomaan ja se leputtaa hermojani.

19. Minulta löydettiin kohdunkaulasta solumuutoksia 2013. (Elämäni ensimmäisessä papa-kokeessa. Ja minulle tehtiin sähkösilmukkahoito 3/2015. Solumuutokset ovat olleet ainakin nyt väliaikaisesti kurissa. Tosin lääkärin mukaan hoitoja tullaan vielä tekemään ja viimeisenä vaihtoehtona kohtu poistetaan, jos muutokset jatkuvat.)

20. Olen oppinut rakastamaan itseäni paremmin lapsia saatuani.

Löydät blogin myös ig:stä:

Olemme myös blogit.fi:ssä:

Julkaistu

Ne hormoonit?

Miten kuvittelin, että tämän kirjoituksen aika olisi ollut myöhemmin..

Minulla on jokaisen synnytyksen jälkeen vaihdellut paljon kuukautisten alkaminen.
Imetän siis edelleen tätä meidän kuopusta, mutta soseiden alettua ilmeisesti minun kroppani päätti alkaa käynnistämään tätä kemiallista toimintoa, joka on nimeltään ”hormoonitoiminta”. Eli kierto..

Pari viikkoa ennen alkoi kropassa tuntumaan mm. Rintojen arkuutta ja alavatsan nippailua. Lisäksi maidon tulo niukkeni pariksi päiväksi ennen tuhruamisen alkua (myöhemmin maidon tulon tulva kirjaimellisesti yllätti, koska mini ihminen tilaili sitä liiaksi).

Turvotus.. Tuo tuttu kaveri menneisyydestä.

Vuoto alkoi salakalavasti tuhruamisella (mitä ihmettä?).
Seuraavana päivänä oli epäselvää, että oliko kyseessä kuukautiset vai ei.. Vai oliko kyse vain hormoonitoiminnan sekoamisesta?

Kiertohan on usein hyvinkin epäsäännöllinen synnytyksen jälkeen ja näin se on ollutkin. Seuraava vuoto (Huom.. Mistä tietää onko kyse ovuloinnin aiheuttamasta tuhruamisesta?) voikin tulla vasta parin kuukauden päästä. Tosin myös yli 90 päivän kierrot ovat hyvinkin tuttuja!

Hmm.. Kenen keho tämä on?


Kuukautiset voivat myös olla hyvinkin niukat ja hormoonitoiminta heräilee etenkin imettäessä hyvin hiljaksiin ja huomaamatta. Mielialan muutokset voivat myös herättää mielipidettä suuntaan ja toiseen. Myöskin kehon neste tasapaino muuttuu kierron mukana. Samoin turvotus.. Omaan kroppaan olen joutunut tutustumaan jokaisen synnytyksen jälkeen uudelleen ja näin se on tällakin kertaa. Ilokseni voin sanoa, että kyllä se kropan toiminta palautuu ennalleen ajan kanssa.

Paras ymmärrys omasta kehosta saadaan, kun annetaan omalle kropalle aikaa toipua!

Seuraathan blogia myös ig:ssä?

@elamaakurdiperheessablogi

LÖYDÄT BLOGIN MYÖS BLOGIT.FI:STÄ!

Julkaistu

Uusi arki vauvan kanssa!

Meidän pieni ihme on jo yli neljän viikon ikäinen.

Täytyy kyllä sanoa, että olen monta kertaa miettinyt yksin pimeässä yöllä imettäessä, että kuinka onnekas olen. Mutta en voi väittää etteikö viime vuonna tapahtunut keskenmeno olisi taas mielessä. Siitähän on nyt vuosi aikaa ja sitä miettii, että minullahan ei olisi tätä pientä, jos edellinen raskaus ei olisi mennyt kesken. Mutta kyllä sitä miettii, että millainen pikkunen sieltä olisi tullut..

Tuntuu ettei oikeastaan päivässä keri muuta tekemään, kun istumaan sohvan nurkassa ja tissi on vauvan suussa. Ruokaa tuskin kerkii syömään ja siivoaminenkin tapahtuu toisella kädellä..

Imetys ei ole ollut mitenkään itsestäänselvyys ja minulla se onkin ollut haastavaa henkisesti. Ehkä myös se, että päivä pitää suunnitella vauvan syömisen mukaan.

Kaikin puolin tämä arki rullaa mukavasti. Vauva on aika helppo tapaus ja hänellä on virallisesti nimi. Sen verran voin paljastaa, että hänen nimi alkaa A:kirjaimella. Voin siis tästä lähtien puhua pikku A:sta. Hänen nimen tarkoitus on ”peloton ja rohkea soturi”. Nimi on kurdin kielinen.

Lapset ovat olleet syyslomalla kotona ja apua heistä on ollut hurjasti! Silti odotan sitä, että arki palaa taas normaaliksi..

Olen hieman kartoittanut tässä omaa kuntoani. Muutaman kerran olen juossut. Kroppa ei tunnu vielä siltä, että mitään isoja lenkkejä vielä voisi juosten tehdä. Ja muutenkin liikkuminen on aloitettava varoen.

Talon remontti on edennyt aivan älyttömästi. Ilmeisesti voimme hyvillä mahkuilla päästä muuttamaan jo talven aikana ja tätä odotan enemmän, kun paljon. Talon kylpyhuone on melkein valmis. Keittiö, olohuone ja makuuhuoneet kaipaavat enään muutaman seinän, levytystä ja maalausta. Eli remontti on hyvässä vaiheessa.

Seuraa blogia ig:ssä:

Julkaistu

Raskausviikko 41 ja synnytys (Rv 40+0)

Rv 40+0

Aamulla herään edelleen yhtenä kappaleena ja totean etten vieläkään ole synnyttänyt. Aamutoimien jälkeen lähden neuvolaan ja neuvolaan mennessä alkaa tietenkin satamaan aivan älyttömästi.. Olo oli pöhnäinen. Neuvolassa neuvola th järkyttyy painon noususta paino oli 76kg, kun pari viikkoa sitten se oli 71,6kg.. Itselläni on sellainen olo, että minulla vain turvotusta. Saan kuitenkin lähetteen äitiyspolille. Äitiyspolilla otetaan käyrää (tässä muuten näkyi muutama supistus)..

Lääkäri halusi tutkia kohdunsuun ja ultrata.  No ensinnäkin vauvalla oli kaikki hyvin. Vauvan pää oli hyvin tulossa ensimmäisenä. Kanava oli hävinnyt kokonaan ja kohdunsuu oli auki n.2,5cm. Tässä kohtaa lääkäri kysyi, että saako hän pyöräyttää kalvoja. Tämähän minulle kävi oikein hyvin.. Lääkäri arvioi vatsan päältä eka vauvan koon käsikopelolla (3,6kg) ja ultrasi vielä tämän jälkeen. Painoarvio oli 3666g. Hän liikui ja lapsivesiä mittailessa lääkäriä nauratti, kun vauva esitteli hyvin hohdokkaasti sukupuolielimiään. Kaikki oli siis hyvin ja toivotti seuraavaksi tervetulleeksi synnyttämään. Kotiin lähdin bussilla ja kotona supistuksia tuli epäsäännöllisesti. Paperiin jäi verinen tulppa vessassa käydessä. Ainakin supistukset tulivat tuntuvimmiksi, jos ei muuta.

Rv 40+1

Yöllä kärsin mojovista jomotteluista. Supistuksia tuli 5-11min välein ja kestivät minuutin ajan. Tuntuivat hyvin laimeilta ja nämä alkoi klo 02.00 aikoihin.. Nämä kesti pari tuntia ja laimenivat, niin että nukahdin pariksi tunniksi. Tässä kohtaa supistussovellus käski valmistua sairaalaanlähtöön. Klo 6 maissa kuitenkin heräsin hieman napakoimpiin supistuksiin. Supistukset olivat ihmeellisiä, koska kipu tuntui suoraan jossakin kohdunsuulla. Heräsinkin vessaan ja limatulppaa jäi iso rämmäle vessapaperiin. Supistukset olivat ihan siedettäviä. Aloin kuitenkin kellottamaan supistuksia ja huomasin supistusten tiheentyneen. Nyt niitä tuli 4-7min välein. Kestivät kuitenkin minuutin ajan ja tuntuivat inhottavammilta.

Söin puuroa ja ensimmäistä kertaa supistuksia alkoi tulla n.3min välein. Jos supistuksessa oli pidempi väli, tuntui supistus kovemmalta ja pidemmältä. Soittelinkin sairaalaan, josta kätilö pyysi lähteä sairaalalle päin. Puhelun lopetuksen jälkeen nämä supistukset löivät päälle kovemmin. Supistuksien väli muuttui hassuksi ja niitä tuli 2-4min välein. Kesto myös pidentyi välillä 2minuuttiin.. Tässä kohtaa muistan puuskutelleeni rappusilla ovella ja kironneen sitä, että en meinannut autoon päästä. Matka tuntuikin täydeltä kidutukselta, koska alavatsaan sattui joka pompulla. Sairaalassa kätilö tutki minut ja olin 3cm auki. Pääsin synnytyssaliin ja siellä hengailin. Kätilöitä tuli ja meni. Yhdessä kätilön kanssa ihmeteltiin pitkiä supistusvälejä (huom! Olisin voinut vielä kotona näiden spistusten kanssa. Mutta en tuntenut oloani turvalliseksi). Yritin hieman jalotella ja saada vauvaa tulemaan alaspäin. Hönkäilin ilokaasua ja heijailin lantiota. Ilmeisesti tämä auttoi, koska vauva tuli alaspäin ja tunsin tarvetta toiselle kivunlievytykselle.

Kivut kasvoivat, niin suureksi, että kipu poltti. Sain spinaalipuudutteen ja epiduraali laitettiin välitilaan. Odoteltiin hetki tämän jälkeen ja supistukset stoppasivat. Kätilö kävikin sitten puhkasemassa kalvot ja olin auki 6cm. Kalvojen puhkasun jälkeen supistukset palasivat ja kipu oli aivan järkyttävän polttavaa. Hönkäilin ilokaasua ja kirosin puhelimessa sitä ettei spinaali oikein auta. No, kutsuinkin kätilön paikalle ja kätilö alkoi tutkimaan. Ilmeisesti kalvojen puhkaisu auttoi rivakasti aukemaan, koska kohdunsuu oli rävähtänyt auki 6cm–>10cm:iin, alle puolessa tunnissa. Sain ihmeellisen kestosupistuksen allon päälleni ja vauva syntyi parilla supistuksella. Ponnistusvaiheeksi oli merkattu 7min. Vauva painoi 3840g ja oli 50cm pitkä. Minillä pää oli 36cm ympärysmitaltaan. Pieni ja suloinen! Hän sai jopa täydet agar pisteet (9/9).. Istukka syntyi 10min vauvan jälkeen ja istukalla oli kokoa 598g, eli ihan pieni se ei ollut. Ensi-imetys sujui hyvin ja vauva tiesikin mitä tehdä. Siirryin lapsivuodeosastolle aika nopeasti. Ja vauvan sokerit pysyivät erinomaisina:

3h.3,6
6h.3,9
6h.3,9
6h,3,9

Miten kotona vauvan kanssa?

Kotiuduttiin vauvan kanssa 1vrk jälkeen ja käytiin vielä pari pv tuosta kätilön tarkastuksessa. Ja aneenvaihduntasairauksien seulassa. Sinänsä olin erittäin yllättynyt, että päästiin noin nopeasti kotiin, koska olihan minulla radi tässä raskaudessa. Jos jokin arvo olisi ollut 3,2 tai alle olisi mittausta jatkettu vielä toinen vuorokausi.

Itsellä jäi hyvin positiivinen mieli synnytyksestä, vaikka loppu oli aika nopea. Kävin vaa’alla kotiin tullessa ja painoa oli tällön 71kg, eli painoa jäi synnytyksen jälkeen vielä alkupainoon nähden +2kg. Vauva tilaili ahkerasti maitoa ja maito nousikin siinä 3vrk kohdalla. Synnytyksestä toipuminen on ollut todella helppoa ja välillä tässä on joutunut hieman jarruttelemaan.

Ainut asia on, että sain aivan järkyttävän turvotuksen kroppaani maidon nousun jälkeen.. Tämä liittyy kuitenkin ilmeisesti maidonnousuun liittyviin hormooneihin.

Löydät meidät ig:stä: