Artikkelit

Julkaistu

Raskausviikko 12 (Rv 11+0)

Tällä viikolla lapset olivat hiihtolomalla ja tämän viikon perjantaina onkin jo Np-ultra, tällöin rv 12+2.

Tällä viikolla on tullut totaali ärsyyntyminen imetykseen. Imetän edelleen tätä nuorimmaista (1v7kk). Rinnasta ei juuri mitään tule ulos. Luulenkin ettei hän kauaa enää rinnalla viihdy. Olen vähentänyt imetyksiä roimasti ja oikeastaan nyt seuraavaksi aion lopettaa kokonaan. Huutoa on toki tiedossa, mutta miellän etten tule jaksamaan, jos imetän vielä loppuraskaudessakin. Tandem imetystä en tule ikinä toteuttamaan. Miellän sen liian raskaaksi. Luutavasti hän jättää rinnan kyllä rauhaan, kunhan sitkeesti yritän.

Oikeastaan tällä viikolla siirryin äitiyshousuihin. Vatsan seudun turvotus tuntuu todella inhoittavalle ja normi housut kiristävät ärsyttävästi.

Turvonnut maha rv 11+5.

Tänne rantautui myös viikonloppuna noro.. Itse miellän päässeeni taudissa aika helpolla. Oksensin pari kertaa ja kyllä tuolta toisestakin päästä tavaraa tuli.. Esikoinen oksensi yli 10 kertaa. Kävi kyllä niin sääliksi häntä.. Helpotti onneksi hänellä iltaan mennessä.

Viikonloppuna ei oikeastaan tapahtunut mitään ihmeellistä. Lähinnä siivoilin ja valmistauduin seuraavaan viikkoon. Lapsethan menivät taas kouluun ja hoitoon.

Olen kuunnellut sikiön sydänääniä ja täytyy kyllä sanoa, että ainakin siellä liikutaan.. Mietinkin sitä, että voiko doppleri mennä rikki sikiön potkuista. Mutta ehkä ei kuitenkaan. Siitä nt-ultrasta vielä pakko mainita sen verran, että se on onneksi heti aamusta. Eli ei tarvitse odotella koko päivää. Seulonta tulokset tulevat aika nopeasti tuon ultran jälkeen. Minulle Kätilö kaveri sanoi, että ne varsinaiset riski viikot ajatellaan olevan ohi rv 12-13 ultran jälkeen. Kaikkihan ei seulontaan osallistu, joten sen takia pystytään ultraamaan myös rv 14. Mutta kuulemma ajatellaan, että jos alkuraskauden seulassa kaikki olisi hyvin, niin se tiputtaisi huomattavasti keskenmenoriskiä. Sen takia pelottaakin. Mitä jos siellä ultrassa ilmenee esim. Niskanturvotusta tai jotain rakenteellista häikkää sikiössä. Joitain sisäelimiähän näkee jo tässä ultrassa ja pelkään, että siinä voisi olla jotain minkä takia sikiö ei voisi elää. Tai mahdollisesti seulat hälyttäisivät.. Teen varmasti siitä sitten oman julkaisun, kun saan seulojen tulokset. Toki siis joskus käy vain, niin huono mäihä, että sikiö menehtyykin myöhäisemmässä vaiheessa. Kaikellehan ei välttämättä löydy syytä.

Tiedän, että alan miettimään seuraavaksi rakenneultraa ja sitä, että jos sikiöltä puuttuu aivoista jotain tai jotain muuta ilmenee.

Tule seuraamaan ig:hen:

Julkaistu

Raskausviikko 11(Rv 10+0)

Tästä viikosta eteenpäin tätä pientä papusta ei enään kutsuta alkioksi vaan kahdeksan viikkoa hedelmöityksestä alkiota aletaan kutsumaan sikiöksi.

Mitähän tästä viikosta mulla on teille kertomista.. No, väsymys on edelleen hyvin vahvasti läsnä. Etovaa oloa on vieläkin. Oikeastaan ruokaa ei tee mieli ja joudun pakottamaan itseni syömään. Välillä tulee sellasia oksettamis aaltoja. Kaikki liha ällöttävä ja kalaa en pysty edes haistamaan..

Kävin myös verikokeissa 18.2. Oli kyllä erittäin rasittavaa tämäkin. Otin meinaa nämä kaksi nuorinta mukaani ja menimme bussilla isommalle terveysasemalle. Aamulla unohdin melkein sen kusinäytteen pakastimen päälle kotoonta lähtiessäni ja loskan takia matka oli hyvinkin mielenkiintoinen.. Vähän tuppaa ahdistamaan tällaiset reissut. Ilmoitin jo Herra Kurdille, että np-ultraan en todellakaan mene bussilla ja hän saa luvan tulla minun kanssa sinne Hyvinkäälle ultraukseen.

Nyt on hyvin kuulunu sikiön sydänäänet. Vähän on tosin sillä osin vaikeutunut tuo kuuntelu, kun papunen on oppinut lähtemään dopplerin alta karkuun. Äänet löytyvät oikeastaan heti, kun tuon anturin mahan päälle laittaa.

Mielessä kaihertaa jo valmiiksi Np-ultra. Tulee semmoinen olo, että meneekö kaikki nyt hyvin ja voinko luottaa siihen. Raskaus on siitä kummallinen juttu, että ainakin minä pelkään koko ajan. Tämä alkoi jo aivokurkiaisen aikana. Olin aivokurjettoman loppuraskaudessa koko ajan sitä mieltä, että nyt on jotain vikana. Kun poikkeama hänellä todettiin, niin tuli semmoinen lohduton olo siihen tunteeseen. Tuntuu taas, että tässä raskaudessa ollaan samassa epävarmassa ja lohduttommassa tunteessa. Alussa pelätään keskenmenoa, sitten pelätään np-ultraa, seuraavaksi rakenneultraa ja oikeastaan loppuraskaudessa pelkään, että jotain pahaa ilmenee tai hyvässä lykyssä synnyttäisin lapset vaikkapa olohuoneen lattialle.. Puhumattakaan niistä kamalista keskenmeno tarinoista ja raskauden keskeytyksistä (vaikean kehityshäiriön takia) tai kohtukuolemasta. Eikö missään vaiheessa voi huokaista ja sanoa itselle, että nauti.

Rv 10+2, Aamu.

Tule sseurailemaan instaan:

Julkaistu

Raskaus rv 9+ –>

Mitähän taas tästä vois sanoa tästä viikosta. Nyt on 9+5 tänään.

Välillä tuhruaa verta ja välillä ei. Ilmeisesti harmitonta tuhrua.. Alkion sydänäänet kuuluu oikeastaan joka päivä. Paitsi sillon, kun verta tuhruua enemmän (tietenkin juuri silloin, kun haluaisi ne nopeasti löytää). Tätä tsekkaillaan vielä np-ultrassa. Tosin minulle sanottiin viimeksi ettei se luutavasti kohdusta asti tule. Mutta kyllä tuo doppler helpottaa tätä omaa pelkoa. Pystyy kuuntelemaan ääniä, kun haluaa. Parina päivänä olen tosin huomannut, että papunen varmaankin liikkuu.. Sellaisia ääniä tulee doppleriin. Ensiviikon Perjantaina on seula verikokeet. Menee aivan älyttömän nopeasti viikot. Tuntuu ettei oikein pysy näissä mukana. 😬 Pahoinvointi on alkanut helpottamaan vähän. Edelleen on vaikeuksia lämpimän ruoan syömisessä. Aamulla alkaa edelleen yökätyttämään, jos ei syö heti jotain. Mutta verikokeiden jälkeen Np-ultra on se seuraava asia, jota jännitän ja pelkään.

Tällä hetkellä must have jutut on:
Kylmä tonnikala pastasalaatti
Omena (Rubinola)
Appelsiini
Mandariini
Kivennäisvettä
Maitoa

Tämä turvotus on myös hirveää tällä hetkellä. Normaalit urheilulegginsitkin kiristää mahan kohdalta. Mitähän sitä pystyy kohta pitämään jalassa. Tuntuu tyhmältä laittaa äitiyshousut jalkaan. Ihan niin kuin huijaisin ihmisiä. Jotenkin olen sanoittanut päähäni ettei niitä kuulu käyttää, kun vasta rv 16–>. Sanoisin siis, että kyse on nimenomaan raskaus mahasta eikä vielä vauvamahasta. Niin ja lapsille joutusin kertomaan raskaudesta. Vanhin poika oli kailottanut koulussa kuinka äiti on yökkäillyt pää vessanpöntössä ja sillä särkee pää. Opettaja oli sitte Wilmaan laittanut viestiä, että ”muistathan ettet päästä kouluun, jos alkaa sairastamaan”. Kerroin sitten hänellekin Wilman kautta, että raskaus ei taida olla tarttuvaa. Mutta ymmärrän toki huolen asiasta. Lapset ovatkin kailottaneet jo kaikille muille asian. Ärsyttää kylläkin se, että esim. Minun mummoni ei kommentoi lasten kuullen asiaa positiivisesti. Ja meillä Vanhin poika kysyikin, että saako mummolle edes kertoa. Koska hän sanoi, että siitä tulee hänelle huono mieli, kun ei saa mitään vastausta takaisin. Yritin sitten kertoa, että asia voi olla jollekin vaikea. Tämä raskaus voi herättää monia tunteita ihmisille.

Rv 9+

Herra Kurdilla diagnosoitiin muutama päivä sitten laktoosi intorelanssi. Hänellä näkyi kokeissa selvästi tämä. Hänelle olen jo aikaisemmin yrittänyt sanoa, että pitäisi hieman katsoa, että mitä suuhunsa laittaa.. Lääkäri sanoi tämän saman asian. En tosin tiedä kuinka tämä toteutuu hänen kohdallaan.. Kyllä sitä lääkäriä hieman nauratti, kun Herra Kurdi kertoi lääkärille, että kuinka paljon Jogurttia hän vetelee päivässä. Kieltämättä hieman turhauttavalta tuntuu, kun hänelle olen sanonut jo aikaisemmin, että jos hän ei kestä laktoosia. Tänään meinaa sanoi, että kipuja ei vatsassa ole. Eli luulen, että syy on se. Käytän paljon meillä kasvipohjaisia elintarvikkeita ja osa on jo valmiiksi laktoositonta. Eli ei tämä nyt hirveästi mitään muuta.

Tule seuraamaan Instaan mun höpinöitä:

Julkaistu

Sydämmen syke

Ensimmäiset sydänäänet löysin dopplerilla rv 8+4. En oikeastaan kerinnyt kauan etsimäänkään. ❤️

Pieni papunen ❤️
Julkaistu

Ensimmäinen neuvolakäynti

Taisinkin jo ig:ssä kertoa, että olin ensimmäisellä neuvolakäynnillä.

Eipä siellä mitään ihmeellistä tapahtunut. Kävimme läpi edellisiä raskauksia ja synnytyksiä.
Verikokeisiin menen parin viikon päästä. Np-ultra on 4.3. Ja sokerirasitukseen pitää myös mennä rv 12-16.. Verenpaineita mittailtiin ja hemoglobiini otettiin myös (oli 127). Verenpaineet oli yhtä alhaiset kuin aina.. Toinen neuvolakäynti sijoittuu viikoille 14 ja neuvolalääkäri aika rv 16. Tuntuu jotenkin tympeältä miettiä näitä kaikkia asioita, kun on vain sellainen olo, että raskaus menee kesken. Vaikkei mitään siihen viittaavia oireita olekkaan. Neuvolassa puhuinkin tästä pelosta. Neuvola th sanoikin, että onhan tässä varmasti paljon sulateltavaa. Minulla ei pelko sijoitu vain alkuraskauteen. Pelkään varmasti koko raskauden ajan. Minulla olisi tässä raskaudessa rakenneultra sikiötutkimusklinikalla aivokurjettoman poikkeaman takia. Syy tähän on se, ettei hänen poikkeamalle ole löytynyt syytä. Sikiötutkimusklinikalla on erikoislääkäri ultraamassa. Ja ajatellaan, että mahdollinen poikkeama (mitä toivottavasti ei löydy) löytyisi jo siinä vaiheessa, eikä loppuraskaudessa. Aivokurkiaisen puutoksesta voit käydä lukemassa täältä. Meillä aivokurjeton on valittanut päänsärkyä. Siispä ajattelinkin, että soitan heti maanantaina neurologille ja kyselin, että olisiko kuitenkin hyvä aikaistaa sitä tutkimusta. Nyt on kyllä vaikka mitä pöpöjäkinn liikkeellä, mutta hänen kohdalla olen heti varpaillani.

Hain dopplerin postista. Ajattelin ensi viikolla kokeilla sen käyttöä. Vaikka tuntuu jotenkin sekin stressaavalta. Ajattelinkin etten sitä doppleria kuitenkaan käyttäisi, kun vasta np-ultran jälkeen. Mutta sitten jos siellä ultrassa ei olekkaan kaikki ok.. Tuntuu ettei tämä pelko hahdu ikinä.

Löydät minut myös ig:stä:

@elamaakurdiperheessablogi

Ja blogit.fi:stä: