Avainsana: Raskaus

Julkaistu

Kohta on Toukokuu (#7)

Toukokuu lähestyy ja jännitys tiivistyy!

Siellä oli uteliaita kyselyitä raskauden ajan painonnoususta edellisissä raskauksissa.
Ajattelin siis kertovani kuinka paljon edellisissä raskauksissa painoa on tullu.

Eka neuvola/vika neuvola = painon nousu yhteensä:

1. 75,4kg/86kg= 10,6kg
2. 72,8kg/93,4kg= 20,6kg
3. 78,5kg/85,5kg= 7kg (Radi.)
4. 74,8kg/89,4kg= 14,6kg
5. 72,6kg/89,8kg=  17,2kg
6. 68,8kg/76kg= 7,2kg (Radi)

Nyt seitsämännessä raskaudessa paino ekassa neuvolassa 71,6kg  ja rv 34+ nakki ja makkara lääkärineuvolassa 72,3kg. Odotettavissa on, että paino nousee taas ihan lopussa. Herkuttelut oon siis jättäny ihan minimiin tässä raskaudessa ja lähinnä keskittynyt terveellisiin kotiruokiin. Asiaa helpottaa toki mun tämän hetkiset mieliteot..

Kontrolli sf-mitasta ja minun painosta, 32+1 (edelliset arvot suluissa, rv 29+0):

Paino: 71,4kg/+ 266g, viikko (70,6 kg)
Verenpaine: 106/76 (101/76)
Vauvan syke: 150+ (145+)
Sf-mitta: 27cm (24,5cm)
Hb: 114 (117)
Liikkeet: + (+)
Pissa: -/- (-/-)

Oireista pakko kerrottava sen verran, että raskausviikolla 32 alkoi rinnat kirjaimellisesti vuotamaan. Aivan siis älyttömästi.. Itse hieman ihmettelin taas kuinka tämä nyt näinkin aikasin alkoi. Mutta tämä on ihan normaalia.. Samoihin aikoihin sairastin taas oikein mukavan vatsataudin. Vatsatauti meni onneksi nopeasti ohi.
Mielitekona on ollut mm. mämmi, pasta ja kaikki makea (mitä ihmettä). En kuitenkaan ole oikeastaan antanu periksi mieliteoille, kuin vain yhtenä päivänä viikossa, koska todistetusti keho alkaisi turhaan turpoamaan (lähinnä nesteestä). Edelleen kelpaa maitorahka, mehukeitto, salaatit ja kasvisnugetit. Liikun kuitenkin aika paljon ja sen mukaan olen joutunu sitte syömäänkin.

Ja sitte tietenki ne lääkärin tekemät tutkimukset rv 34+5, (suluissa rv 16+5 lääkäri käynti):

Kohdunsuu: kiinni/pehmeä, pituus 1cm (kiinni/kiinteä, Pituus >3cm)
Tarjonta: Rt, oik. (liikkuvainen)
Syke: 145+ (n.160)
Pissa: -/- (-/-)
Paino: 72,3kg (72,2kg)
Verenpaine: 97/67 (103/74)

Sf-mitta oli 30cm, eli oli kasvanut ja meni ala- ja keskikäyrän välissä. Kuulemma sopusuhtainen vauva tulossa (ei iso, eikä pieni). Hänen pään paikkaa vielä kontrolloidaan, koska nyt hän oli kyllä pää alaspäin. Mutta.. Pää ei ollut ihan keskilinjassa ja keikkui korkeuksissa. Jos siis ajattelee, että vauvan pään pitäisi olla klo 12, niin nyt se oli klo 13.. Supistukset oli siis kypsytelly kohdunsuuta ja siitäkin syystä minun pitää olla tarkkana vauvan pään asennosta. Ilmeisesti parin vk päästä lääkäri sanoi, että pään asennon voisi vielä tarkistaa ultralla. Varmasti vauva korjaa asentoansa, koska nyt hän oli muutenki ihmeellisessä mytyssä. Eikä myöskään ole kiinnittynyt.

Sain onneksi hommattua vauvalle kaiken tarvittavan (myös isosisarrukselle oman sängyn) ja nyt voikin hyvällä mielellä keskittyä tähän arkeen. Jatkossa neuvoloita onkin parin viikon välein ja synnytys lähestyy kovaa vauhtia. Teiltä kyselinkin haluetteko nähdä klippejä synnytyksestä ja päivityksiä. Teen toki vielä myös blogin puolelle synnytyskertomuksen, mutta ig:ssä on mahdollisuus nähdä enemmän mm. päivityksiä tarinoissa synnytyksestä ja pienen ns.koostevideon synnytyksen vaiheista (Tämä siis vinkiksi teille lukioille).

Kokonaisvaltaisesti ajateltuna siis viikot ovat menneet hirveän nopeasti. Väliinhän mahtui myös ns.kriittiset viikot. Eli viikot jollon saatiin tietää aivokurjettoman poikkeamasta. Nythän rakenneultran teki ihan erikoislääkäri ja tämä toi turvaa juurikin näille viikoille ja sille, että näistä loppuviikoista osaa jopa nauttia ja vauvalla on kaikki hyvin tuolla mahassa. Tuntuu kyllä hassulta sanoa ihmisille, että ensikuussa meidän pieni syntyy. Hänestähän tulee ihan väkisinkin Toukokuun lapsi. Siitä olen kyllä onnellinen, että olen ymmärtänyt varautua tarpeeksi ajoissa vauvan tuloon. Tosin sairaalakassi menee taas ihan viimeisille viikoille, koska sinne tehtävät hankinnat (lähinnä eväät..) eivät saa mennä pilalle. En tiedä olenko tässäkin asiassa hieman hassu, mutta haluan varautua myös siihen sairaalaan jäämiseen.

Löydät blogin ig:stä:

Olemme myös Blogit.fi:ssä:

Julkaistu

Raskauden viimeinen kolmannes alkoi!

Täällä mennään jo 30 raskausviikolla ja raskauden viimeisellä kolmanneksella!

Fiilikset oikeastaan vaihtuu päivittäin. Henkisesti olen jo hyvin valmistunu synnytykseen ja odotan oikeastaan synnytystä. Edelleen kuitenkin jännittää, että kerkiinkö sinne sairaalaan tarpeeksi ajoissa, koska koti/autossa synnyttäminen ei oikein kuulu suunnitelmiin.. Lisäksi meidän neuvola th mainitsi, että 19 raskaana olevalla (normaalisti on ollut ehkä 9 synnyttäjää/kk) on täällä medän kylällä laskettu aika Toukokuussa.. Kieltämättä ei huvittaisi synnyttää autoon sen takia, että ei pääse Hyvinkäälle synnyttämään. Ja täytyy sanoa, että jos lähden tyhmänä sairaalaan niissä järkyttävissä synnytyspoltoissa (huom! Ne olivat nimenomaan hirveitä polttoja joita tuli n.2h ennen, kun vauva oli maailmassa).. En tiedä pystynkö edes olla autossa ilman huutoa ja itkua. Lisäksi jos vedet ovat menneet on kahdessa viimeisessä raskaudessa vauvat olleet ulkona 30min vesien menon jälkeen. Oikeastaan hyvä merkki minulla on napakat supistukset, jotka tosissaan tulevat minulla hyvin epäsäännöllisesti, mutta silti tietyllä tapaa sännöllisesti. Ja kipu on ollut erittäin polttavaa ja tuntunut juurikin tuolla kohdunsuulla. Eli voisi sanoa, että mitä alemmas kipu siirtyy sitä lähempänä vauvan syntymä on. Lisäksi suoli on alkanut tyhjentymään ensimmäisistä tiheämmistä supistuksista.

Rv 24+ sokerirasituksen tulokset oli oikein hyvät (suluissa vielä rv 15+, arvot) : 0h: 4,9 (4,6), 1h: 7,5 (6,5) ja 2h: 5,8 (4,7): mmol/l. Eli tässä raskaudessa ei raskausdiabetesta ole! Siispä voin toivoa polikliinistä synnytystä (toki jos tämä ei onnistu, niin asia on ok..)

Viitearvot raskausdiabeteksessa.

Kävin muuten neuvolassa (7 viikkoa edellisestä neuvolasta) ja seuraava käynti onkin loppuraskauden lääkäri.

Uudet arvot siis alhaalla, 29+0 (edelliset arvot suluissa, rv 22+0):

Paino: 70,6 kg (70,8kg)
Verenpaine: 101/76 (107/79)
Vauvan syke: 145+ (150+)
Sf-mitta: 24,5 (18cm)
Hb: 117 (133)
Liikkeet: +
Pissa: -/-

Paino oli laskenut. Tuntuu jotenkin hassulta. Sillä muissa raskauksissa olen painanut jo tässä vaiheessa raskautta yli 80kg.. Neuvola th hieman ihmetteli, että miten tuo paino nyt noin on laskenut. Totesin vain, että olen syönyt aivan samalla lailla kuin ennenkin. Olin myös viime neuvolassa hieman kuivahtanut johtuen influenssasta toipumisesta. Ja sain vielä tuon viimesen neuvolan jälkeen noron (mietinkin joudunko lähtemään ottamaan nestettä tipan kautta). Eli ilmeisesti myös kroppa tasaa nesteitä omalla tavalla. Olen meinaa huomannut, että paino saattaa vaihdella syömisen mukaan 2-5kg.. Lähinnä siis, jos unohdan juoda nestettä tarpeeksi syömisen yhteydessä. Välillä nestettä kiertyy enemmän ja sillon huomaa vaa’an lukeman menevän ylös ja alas. Eli välillä paino saattaa olla plussalla ja sitten taas laskee..

Se mistä hieman itse huolestuin oli alakäyrillä menevä sf-mitta. Tässä vaiheessa mitta on muissa raskauksissa ollut yli 27cm.. Minullahan on muista mennyt mitta ainakin keskikäyrillä tai hieman sen yläpuolella. Nythän se mitta oli siis notkahtanut alaspäin. Oikeastaan se mitä tapahtuu nyt on painosta kontrolli ja sf-mitasta ylimääräinen kontrolli ennen loppuraskauden lääkärissä käyntiä. Toivon tosissaan, että tuo notkahdus on väärä hälytys..

Vauva edelleen pyörii tuolla mahassa, kun ropelli ja juuri nyt voisin kuvitella synnyttäväni myös perätilassa tulevan vauvan alakautta.. Sinänsä jännä kuinka itsevarmasti oma pää kääntyy näissä asioissa, kun ennen varmaan olisin kieltäytynyt kokonaan synnyttämästä, jos vauva tulisi ulos jalat/pylly edellä. Lääkäri vielä varmistaa tarjonnan antiikin aikaisella ultralla lääkärineuvolassa (meidän neuvolassa on tosissaan historian aikainen ultrauslaite.. ).

Oma ruokavalioni koostuu terveellisistä ruoka-aineista. Ruokahimot ovat: uunikasvikset, leipäjuusto (juustoleipä), omena (rubinola) ja kasvisnugetit tex mex mausteella. Välillä kanaa tai broileria. Juon lähinnä vettä joka ruoan yhteydessä ja kerran/pari päivässä kupin kahvia. Välillä menee myös niitä herkkuja.. Närästys vain vaivaa todella kovana ja saa syömisen jälkeen hirveän poltteen aikaiseksi.

Huomaan myös sukkien varresta, että kroppa selvästi varastoi nestettä. Tämä näkyy lähinnä illalla vaatteita vaihtaessa. Kävelen edelleen säännöllisesti. Ainut mikä on alkanut häiritä kävelyä on liitoskivut. Repivä kipu tuntuu lähinnä vatsan sivuilla ja edes tukivyö ei tähän auta..

Raskausoireista voin siis sanoa:

-Unettomuus (nykyisin herään yöllä ja unen saaminen taas kestää)

– Jatkuva pissahätä (mini painaa suoraan virtsarakkoon..)

– Närästys (oikeastaan lääkkeestä huolimatta närästys tuntuu mukavasti kurkussa polttavana tunteena, joka tulee ja menee..)

– Itkuherkkyys (alkoi oikeastaan rv 25+ ja loppua ei näy..)

– Liitoskivut (vatsan sivuilla)

– Lämpötiloihin voimakas reagointi (kuuma vai kylmä, vuorotellen)

– Supistukset (nämä alkoi rv 25+, ja tuntuvat lähinnä inhottavilta)

– Turvotus (nilkat ja sormet keräävät nestettä..)

– Ihon kutina ja kuivuminen (oikeastaan iho kuivuu ja tietenkin tästä johtuen kutisee, otettiin myös labrat ettei ole mm. raskaushepatoosia..)

– vuotavat ikenet (yök mikä vaiva.. Hymyä huuleen vain!)

– ummetus ja peräpukamat (kiva olisi saada pukamat pois ennen synnytystä.. Jotta ne voi sitte tulla takaisin heti synnytyksen jälkeen..)

Minuun iski ilmeisesti jonkinlainen pesänrakennus vimma, koska vauvalla on jo suurimmaksi osaksi vaatteet valmiina (vain muutama potkupuku, myssy, tumput ja sukat puuttuu).

Lisäksi tilasin vauvalle turvakaukalon ja sängyn. Turvakaukalon hankinta oli tiedossa, mutta vauvan sängyn hankinta tuli ihan yht’äkkiä mieleen, kun seurasin tätä meidän taaperon menoa ja meininkiä. Miellän siis sängyn turvallisemmaksi. Lisäksi hankin sellaisen sängyn johon menee äitiyspakkauksen patja ja on liikutettava. Eli siinä on pienet pyörät jaloissa. Helpottaa siis myös mm.sitä, että voin ottaa sängyn mukaan vaikka keittiöön, vessaan tai olohuoneeseen.

Sairaalakassin sisältöä myös hieman katselin, koska yleensä olen senkin asian jättänyt viime tippaan.. Eli siihen sisältöön pitää vielä tehdä muutamia hankintoja (lähinnä ne eväät, koska pitää varautua, jos polikliininen synnytys ei onnistukaan..) ja vauvalla ei ole vielä mm.vaippoja hankittuna ym. Mutta nämä ajattelin hankkia sitten neuvolalääkäri käynnin jälkeen. Eli seuraava päivitys tulee kontrollikäynnin ja neuvolalääkärikäynnin jälkeen.

Muistathan seurata blogia instassa, siellä näet enemmän meidän arkea ja pääset myös seuraamaan aktiivisemmin raskautta. Pyydä rohkeasti seuraajaksi ja, jos haluat seurata raskaus juttua pyydä päästä ”läheiset kaverit” listalle:

Löydät blogin myös blogit.fi:stä:

Julkaistu

Rakenneultra #7

Rakenneultra oli hyvin mielenkiintoinen..

Aloin jo pelkäämään rakenneultraa viikkoa ennen. Pientä jännitystä lisäsi myös tämän toisen puoliskon selän välilevynpullistuma (hän sai aja neurokirurgille samalle päivälle klo 16).

Voin todella pahoin koko ultra aamun ja tärisin koko automatkan ajan.

Sikiötutkimusklinikalla en kerinnyt kauaa odottamaan, vaan pääsin hieman ennen aikaa sisälle (n.10min). Siellähän olikin sama tuttu lääkäri (Stefanovic), kun edellisellä ultraus kerralla. Kyseessä oli siis erikoislääkärin ultraus, joten rakenteet hän kävi todella tarkasti läpi. (Edellisestä rakenneultrauksesta voit käydä lukemassa täältä).

Nythän oli siis asia niin, että en olisi halunnut tietää vauva sukupuolta. En kuitenkaan kerinyt tätä sanoa vaan heti anturin koskettua vatsalle lävähti sukupuoli ruudulle. Tähän sitten lääkäri sanoikin, että ”no, nyt on myöhäistä kysyä, että kiinnostaako sukupuoli, hupsista, sorry. Hän kyllä päätti teidän puolesta. Sitä paitsi nekin rakenteet näkyy olevan kunnossa” (taisi tarkoittaa virtsarakkoa ym). Meillähän on jo kolme tyttöä ja kolme poikaa talossa, eli tästä syystä en välttämätä olisi sitä halunnut tietää. Mutta sen verran voin taas sanoa, että ei osunut omat veikkaukset oikeaan. Istukka sijaitsi taas laajasti etuseinämässä (tämän tiesinkin jo, koska takaseinämä istukkaa minulla ei ole ollut kun vain yhdessä raskaudessa) ja vauvan liikkeet tuntuu juurikin u-kirjaimen muotoisesti ihan alhaalla ja kyljissä.

Ultraus kesti ehkä sen 20min, mutta tietysti ammattitaito paistoi taas koko ultrauksen ajan. Lisäksi hän kertoi koko ajan mitä katsoi ja näytti ultrauksen aikana kaikki rakenteet.
Hän myös luetteli kaikki rakenteet läpi ja tarkisti huolellisesti mittaukset. Hän kehui erinomaisesti täytettyä neuvolakorttia, koska hänen ei tarvinnut erikseen etsiä mitään tietoja koneelta. Kaikki mitat vastasivat hyvin viikkoja ja sikiön paino oli n.377g (neuvolakortissa taas lukee 340g ja omakannssa 377g). Eli ilmeisesti rakenteilta terve mini sieltä olisi toukokuussa tulossa (tämähän selvii sitten, kun hän syntyy).

Selvisi myös tämän toisen puoliskon selkäleikkaus aika ja sehän olikin heti samalla viikolla.. Eli nopeasti pääsi leikkaukseen (2.1 neurokirurgi käynti ja 4.1 leikkaus). Toipuminenkin alkoi hänellä hyvin. Mitä nyt koko perhettä vaivannut influenssa iski häneenkin.. Mutta hyvin vähällä päästiin. Oikeastaan minun vastuulla on nyt sitten kaikki, koska hän ei saa kumartua ja raskaat mm. Puiden ja kauppakassien kanto on hänellä kielletty. Sairasloma hänelle on merkattu Tammikuun loppuun asti.

Neuvolaa sain siirrettyä sairasteluiden takia eteenpäin (lähinnä minun sairastumisen takia).  Normaalisti siis neuvola olisi ollut lähellä rakenneultraa (en tiedä miksi.. Koska tuo raskausviikko 23 on järkevämpi.)⁸ Vai oliko edes neuvola th katsonut oikein viikot aikaa merkatessa, koska neuvolan puhelinpalvelun th oli hieman ihmeissään ajasta (rv 21+0). En tiedä, koska sanoin hänelle ettei mielellään neuvolaa samalle viikolle, kun lapsilla on loma ja tuo aikahan olisi ollut muutenkin liian aikainen. Eli hyvään aikaan sairastuin.. Sain meinaa papereita äitiysavustukseen ym. hakemuksiin liittyen ja lähetteen sokerirasitukseen rv 24-26. Rasitukseen aionkin mennä heti, kun sinne pääsee ja itse asiassa varasinkin jo ajan. Painosta sain taas ihmettelyä, että kun on laskenut. Ei kuulemma pitäisi laskea näin paljon. Sanoinkin etten sairastaessa juurikaan syönyt (oikeasti.. Kuka pystyy kipeänä syömään?). Ja jo ennen tätä sairastelua kaikki ruoka oikeastaan ällötti (ällöttää edelleen). Paino laski siis luutavasti jo ennen sairastumista. Väkisin siis söin ihan sen takia, että oma pahaolo ei ainakaan pahenisi. Instagramin puolella siis mietinkin pahoinvointia ja painon putoamista. Itsehän olisin hyvinkin tyytyväinen, jos paino hieman nousisi. Niinhän sen kuuluisi tehdä. Mutta syöminen pahoinvoinnin kanssa on hankalaa. Enkä ainakaan vielä ole löytänyt sopivaa lääkettä raskauspahoinvointiin. Mutta viimeksi pahoinvointi helpotti vähäksi aikaa juuri ennen toista sokerirasitusta ja palasi sitten ihan viimeisillä viikoilla. Eikä sillon nälästä tuntunut tulevan loppua. Aloitin sillon närästyslääkkeen ja se auttoi myös äklötyksen tunteeseen. Luulen siis, että se on myös edessä tässä raskaudessa ja pitää vaan antaa periksi. Minulle tehtiin kaikki tutkimukset hieman huvittavasti, koska mini dude nukahti juuri ennen neuvolaan saapumista. Eli kannoin hänet huoneeseen tutkimuspöydälle nukkumaan. Th mm.kuunteli vauvan sydänäänet ja otti sf-mitan lattialla, koska mini dude valtasi koko tutkimispöydän itselleen. Hän heräsi vasta, kun aloin pukemaan hänelle ulkovaatteita neuvolasta lähtiessä.

Kävin neuvolassa rv 22+0, eli raskausviikolla 23 (Edellisen neuvolan tulokset suluissa,
rv 15+5)

Paino 70,8kg (72,2kg)
Verenpaine 107/79(103/74)
Vauvan syke 150+ (160)
Sf-mitta 18cm (Sf-mittaa ei vielä otettu)
Hb oli 133 (alussa 134, eli ei ollut laskenut juuri yhtään)

Herra Kurdille, kun kerroin mm. Painosta ym. niin hän tietenki sanoi ”sitä minä sinulle sanoin, että sinun pitää syödä. Ettei meidän vauva kuole”. Niin kuin neuvola th sanoikin, että vauva ottaa kyllä omansa. Mutta tietenkin yritän saada syötyä!
Seuraava neuvola onkin vasta rv 30 (hyvässä lykyssä pääsen sokerirasituksen jälkeen hakemaan sokerimittaria ym. Raskausviikolla 26).

Siispä odotan innoissani seuraavaa sokerirasitusta ja kuinka sekaisin mahtaa olla sokerit tällä kerralla..

Löydät blogin ig:stä:

Blogi on myös blogit.fi:stä:

Julkaistu

Kohta puoliväli häämöttää!

Tässä sitä mennään jo raskausviikolla 18!
Voitteko uskoa?

Kävin sokerirasituksessa raskausviikolla 16. Siellä arvot olivat ihan ok. Ajattelin saavani arvot itselleni, mutta ilmeisesti näin ei enää ole.. Neuvolalääkäri sanoi, että arvot on täydelliset. Niinhän ne oli viimeraskaudessakin näillä viikoilla..

Masu rv 17+

Neuvolassa lääkäri oli raskausviikolla 17.
Paino oli ottanut pienehkön nousun (n.600g, 4 viikon aikana eli 150g/vk)..
Nythän on meinaa niin, että paino ei saisi nousta samalla lailla, kun viime raskaudessa. Se meinaa alkoi viime raskaudessa nousta kuin ohjus konsanaan. Mutta radi diagnoosin jälkeen se laskikin ja pahoinvoinnin saattelemana taisi olla paino +2kg synnyttämään mennessä. Viimeksi radi diagnosoitiin raskausviikon 26 rasituksessa. Uskoisin myös tässä raskaudessa diagnoosin tulevan samoilla viikoilla.

Nyt lääkäri määräsi pahoinvointiin lääkkeet ja närästykseen reseptilääkkeen.

(Edellisen neuvolan tulokset suluissa)
Paino  72,2kg (71,6kg)
Verenpaine 103/74 (112/74)
Vauvan syke 160 (154+)
Sf-mittaa ei vielä otettu

Maha pyöristyy ja voisin jopa väittää, että napa yrittää pullahdella eteenpäin.
Neuvolalääkäri sanoikin, että kohtu on ylempänä ja vauva myös hengailee ihan kohdun yläosassa.

Vauvan liikkeet tuntuvat tuossa edessä ja ovat hieman vahvistuneet. Enemmän ne liikkeet tuntuvat maatessa ja etenkin sillon, kun yrittää alkaa nukkumaan.

Treenit ovat vähentyneet lähinnä nivusissa olevien kipujen vuoksi. Onneksi kävely vielä onnistuu ja nyt ajattelin aloittaa uinnin uudestaan. Liikkuminen on nykyisin minulle paras keino käsitellä ahdistusta. Lisäksi voin paremmin, kun liikun.

Piti muuten sanoa, että meillä on tämän 2022 syntyneen minin kanssa imetys loppumassa.. Hän ei ole rinnalla enään käynyt ollenkaan. Pienen huudon kanssa ollaan kamppailtu, mutta näin on parempi. Minulla alkoi tulla imettäessä supistuksia, jotka vahvisti sitä, että nyt on aika lopettaa imetys ja antaa kehon levätä ennen seuraavaa imetys rupeamaa. Hieman kieltämättä haikea olo, mutta imetyksen lopettaminen on myös auttanut miniä nukkumaan paremmin yöllä. Eli oikea päätös tässä kohtaa.

Nyt sitten odottelen seuraavaksi sitä rakenneultraa joka onkin heti Tammikuun ensimmäisellä viikolla. Kumpa vain siellä kaikki olisi hyvin. Sukupuolta ei kysytä ollenkaan.

Se saa olla yllätys synnytykseen saakka.

Olemme ig:ssä:

Löydät blogin myös Blogit.fi:stä:

Julkaistu

Raskaana 12+ #7

Nythän onkin jo marraskuu!

Kävin tosissaan viimekuun loppupuolella seuloissa. Nykysinhän ne tulokset pitää erikseen soittaa neuvolasta, koska ennenhän ne ovat tulleet suoraan omakantaan näkyviin.

Raskauspahoinvointi tulee ja menee edelleen.. Omasta mielestä se on ehkä vähän helpottunut. (Vatsa näyttää aika samalta, kun viimeraskaudessa tässä vaiheessa.)

Nt-ultra oli ja rv:t piti olla 12+4, mittojen mukaan viikot olivat juuri rv 8 otettujen mittojen mukaiset. Eli 12+4 ja laskettu aika pysyi siis samana (16.5.2024) , mitäkö siellä näkyi?

(Hello! Rv 12+4)

Jännittävintä ultrassa on se hetki ennen ultraukseen pyytämistä.. Nytkin odottamassa oli vanhempia yhdessä. Siellä minä yksin istuin ja ärsytti kuunnella jännittyneitä keskusteluita siitä, että onko siellä vatsassa ketään ja mikähän mahtaa olla vauvan sukupuoli. Ei puhettakaan siitä, että onko kaikki hyvin. Tieto lisää tuskaa ja itsellä se jännitys on lähinnä sellaista vellovaa pelkoa.. Kätilö tokaisi heti ultrauksen aluksi, että nyt on hyvä aloittaa ultraus kun on käynyt tiedot läpi ja sanoikin, että ihana tavata monisynnyttäjä. Hänellä oli kuulemma ollut useampi ensisynnyttäjä ultrattavana sinä päivänä. Kuulemma monisynnyttäjät vain hymyilee ja katsovat ruutua hiljaa. Ensisynnyttäjät odottavat aina tietoa kätilöltä joka asiasta, koska eivät osaa kuvaa tulkita juuri ollenkaan.. Kyseessä oli muuten sama kätilö, joka teki aivokurjettoman rakenneultran. Tästä tulikin juttua, kun hän kyseli aivokurjettoman poikkeamasta (eikä oikeastaan tämä saanut minussa mitään reaktiota aikaiseksi..).

Viimeisiin ultrauksiin poiketen kätilö kysyi, että yrittääkö piilotella sikiön alapuolta, koska monisynnyttäjänä kuulemma saattaisin saada nubin selville vai haittaako, jos sen saa kuvaan.. Sanoinkin että saa näkyä kuvassa. En sitä ala sen enempää tulkitsemaan. Viimeksikin pikku Duden ultrauksessa meni napanuora ja nubit sekaisin. Mietin siis muutenkin, että mahdankohan rakenneultrassa haluta sitä tietää.. Mutta tämä mini oli todella hankalassa asennossa. Pääperämitta oli n.63mm, eli vähän yli 6cm. Toki jalat siihen vielä päälle.. Nt-mitta oli 0,9mm. Eli oikein hyvä. Kuvat olivat lähinnä yläkroppaan sijoittuvia. Hän oli polvet koukussa ja kädet pään vieressä. Hän lähinnä heilutteli päätä koko ultrauksen ajan..

Seulojen tulokset tulivatkin ja down riskiluku oli 1/6459 ja trinosomia 18 riskiluku oli 1/100000. Verikokeet oli ok, eli kaikki hyvin!

Kärsin aivan kamalista mielialanvaihteluista. Tätähän joutuu kuunnella lähinnä tuo toinen puolisko.. Ilahduttavaa on se, että tiuskiminen ja ärsyyntyminen tulee luutavasti muuttumaan itkemiseksi. Unet on myös muuttuneet villeiksi. Alussa tuskin muistin mitä unta olin nähnyt. Mutta nyt.. Edes mielikuvitus ei riitä rajaksi! Voisin sanoa, että yöt menee elokuvia katsellessa. Päivisin kärsin edelleen väsymyksestä, mutta päiväunia en silti pysty nukkumaan.

Hello bebe!

Vanhin poika kertoi sitten mummolle nämä ns. Ilo-uutiset tästä tulevasta pienokaisesta. No. Kuten nyt jo tiesin, niin shokki ja ne ihanat kommentit alkoivat heti. Laittoi myös luurin pojan korvaan.. Kyllä hän asiasta toipuu, mutta ne kysymykset joihin joutusin pojalle vastata oli jotenkin liikaa ”eikö mummo tykkää meistä?”, ”miksi mummo noin sanoi?” ym.

Virallisesti sanotaan, että tässä kohtaa raskautta pitäisi olon alkaa helpottamaan. Se miltä osin sen pitäisi helpottaa onkin aika yksilöllistä. Varasin jo ajan sokerirasitukseen 15+ viikoille. Sikelle soitin myös ja aika rakenneultraan tulee seuraavan viikon aikana. Kaikin puolin olo on ollut hyvinkin vaihteleva ja tämä raskaus tuntuu täysin uudelta kokemukselta..

Rakenneultraus on siis erikoislääketieteen yksikössä aivokurjettoman poikkeaman vuoksi. Tähän on siis oikeus jokaisessa seuraavassa raskaudessa, jos sisarruksella on ollut tämän laatuinen poikkeama. Olen siis jo käynyt rakenneultrauksessa sikellä kahdesta seuraavasta sisarruksesta aivokurjettoman jälkeen. Olen tähän ollut hyvin tyytyväinen!

Jatkossa kirjoittelen omien fiiliksien ja lähinnä pahoinvoinnin mukaan (todellakin toivon, että se helpottuu..).

Löydät blogin ig:stä:

Olemme myös Blogit.fi:ssä: