Esikoisen arviointikäynti ja kehon hormoonishokki..

Esikoinen kävi tosissaan ns. psykologin arvioinnissa. Hänellä on tutkimusten perusteella lyhytkestonenmuisti, ADD ja hahmotushäiriö. Myöhemmin on varmasti myös ns. lukivaikeutta. Keskusteltiin tovi ja mietittiin. erilaisia koulu mahdollisuuksia. Oikeastaan selvä on, että hän ei tule menemään normaalille luokalle. Vaihtoehtona on jonkinlainen pienryhmä.

Oikeastaan meille vilautettiin kolmea vaihtoehtoa:

  • Hän jää vielä vuodeksi eskariin harjoittelemaan ensimmäisellä luokalla tarvittavia taitoja. Mutta työskentelee pienryhmäluokassa, jossa on koululaisia. Tilat samassa rakennuksessa, kun nykyinen eskari.
  • Hän menee pienryhmään, jossa on vähemmän lapsia ja aloittaa ensimmäisen luokan. Tilat samassa rakennuksessa, jossa eskari.
  • Aloittaa koulun kirkonkylällä, integroidussa erityisluokassa, jonne kunta järjestää taksikyydityksen.

Itse näen hänelle vaihtoehdoksi joko tuon ensimmäisen tai toisen vaihtoehdon.

Puhuimme neuvolassa tästä ja mainitsin terveydenhoitajalle, että olisi hyvä saada myös Herra Kurdi ymmärtämään tämän pienryhmä opetuksen tärkeyden. Siispä hän lupasi neuvotella tämän esikoisen eskari opettajan kanssa. Eli sellainen aika, että mentäisiin yhdessä kuuntelemaan Herra Kurdin kanssa näistä häiriöistä. Nyt ollaan meinaa siinä pisteessä, että minun selitystaidot loppuvat.

Pakko myös mainita, että esikoinen oli hienosti rokotuspenkissä. Pysyi nätisti paikoillaan koko rokotuksen ajan. Lisäksi osasi hienosti tehdä tehtäviä.

Sitten minun asioihin..

Nyt oli muuten ihme tuntemus alavatsassa ja yllättäen aloin vuotamaan sellaista verituhrua.. Olisikohan peräti kierto nyt sitten käynnistymässä kunnolla. Muistelen kylläkin, että viimeksi oli sama juttu. Eka tuli milloin sattuu tuhrua ja sitten loppui. Siis täysi mysteerin. 🤔 Ilmeisesti hormonaalista ja imetys varmasti sotkee kierron. Ilmeisesti ensimmäinen oviskin oli n.6 pv sitten. Vasemmalla alavatsaa oli aivan järkyttävä kipu ja heti tuli sellainen olo, että olikohan ovis.. Lääkäri mainitsi viimeksi käynnillä, että yöimetykset olisi hyvä lopettaa. Mutta luulen kylläkin tämän beben jättävän ne itse pois. Sanoi tämän jotenki turhan jyrkästi.. Itse olen vain kuullut kaikilta äideiltä, että äidinmaito on aina parempi, kuin muu.. 🤔

Pitää muuten mainita, että Instagram sivumme muuttui suljetuksi. Eli jos haluaa seurata meidän sivuja, tulee minun hyväksyä seuraaja pyynnöt. Tämä on turvallisuus syistä johtuvaa. Minut ja perheeni uhattiin mm. tappaa. Lisäksi viesti boksi täyttyi miesten lähettämistä viesteistä. Mainittakoon näiden kaikkien olevan Turkiksi kirjoitettu.

Mutta täältä sinä meidät löydät:

🎆 Hyvää uutta vuotta! 🎆

Elämää kurdi perheessä blogi toivottaa hyvää uutta vuotta jokaiselle!

Kuva on Herra Kurdin kotikylästä, kalıovasta.

Mennyt vuosi on ollut kaikinpuolin mukava ja kokemuksia täynnä. Mukava huomata, että en turhaan täällä kirjoittele ja tykkäätte. ❤️

Ei kuin seuraavaan vuoteen ja sitähän ei tiedä, mitä se tullessaan tuo! 😊

Käythän katsomassa Instassa sivujamme:

Löydät meidät myös blogit.fi:tä:

Joulu 2020, Tervetuloa parempi vuosi!

Aion ottaa tulevan vuoden positiivisesti. Ai miksikö? Ihan vain siksi, koska voin.

Päätin etten anna negatiivisuuden lannistaa minua. Aion myös suhtautua itseeni hieman lempeämmin ja annan oman pään viedä. Tämä vuosi 2020 on ollut kokemuksia täynnä. Suurin kokemus oli meidän viidennen lapsen syntymä. ❤️ Myöskin se, että sain imetyksen onnistumaan ensimmäisen kerran kunnolla on super iso asia minulle. Tuntuu ettei elämästäni puutu tällä hetkellä mitään. Olen hyvässä asemassa tällä hetkellä elämäni kanssa. Suuri toive työpaikasta vielä jyskyttää tuolla takaraivossa..

Vaikka mieli saikin takapakkia, koska kävi haavari. Jos nyt joku ei tiedä, niin voin ihan kirjoittaa koko tarinan:
Yhtenä päivänä (taisi olla perjantai 19.12.), kun istahdin olohuoneessa uudelle sisustus projektille (Herra Kurdi päätti, että sohvat heitetään pois, koska ne olivat rikki). Imetin nuorimmaisen ja aivokurjeton linnunpoikanen toi juomalasin, koska halusi vettä. Kun olin saanut vauvan syötettyä, päätin lähteä hakemaan vettä aivokurjettomalle. Noustessani olin toisen polven varassa. Varoessani vauvaa horjahdin suoraan vieressä olevan lasin päälle ja lasi hajosi. En edes ensin huomannut koko haaveri, vaan ihmettelin kuinka pahasti lasi hajosi ja mihin. Huomasin kuitenkin samalla sen, että jalastani törötti pitkä lasinsiru.. Vaihtaessani asentoa lasinsiru putosi ja verivana valui myös mukana. Nopeasti soitin Herra Kurdille ja hän kiiruhti kotiin. Tämän jälkeen vei minut nopeasti sairaalaan. Sain kolme tikkiä. Tikit onneksi poistetaan 28.12, mutta ollen jo tässä muutaman päivän aikana kironnut sitä kuinka ankeaa on, kun ei pääse hyppimään ja pomppimaan pihalle. Ihan vain ettei tikit repeä.. Rappusten nouseminen on jalalle kivuliasta ja myöskin yleisesti jalan päälle painon varaaminen. Ompeleet kiristävät ärsyttävästi ja kävely on super hidasta.

Joulu meni hyvin ja nopeasti.
Oikeastaan oli kamala kiire koko joulun. No, siitä on selvitty. 👍 Lapset saivat taas aivan älyttömästi leluja.. Mietinkin pitäisikö vanhoja leluja laittaa peräti kierrätykseen.

Oli ihana nähdä kuinka paljon siskon poika oli kasvanut. Ihana poika. Lähtiessä vilkutti ja kävi jopa halaamassa Herra Kurdia. Lähti hymyssä suin juuri saadut lelut kainalossa ulos.
Harmittaa jotenkin, kun niin vähän näkee heitä. Mutta sille ei voi oikein mitään..

Ajattelin muuten laittaa vielä Instassa jakaman perinteisen joulutorttu reseptin:

250g pehmeää voita
250g eli 1prk huoneen lämpöistä maitorahkaa
4dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Maitorahka ja pehmeä voi sekoitetaan keskenään ja joukkoon lisätään vehnäjauhot joihin on sekoitettu leivinjauhe. Seos saa seisoa jääkaapissa kelmun alla n. 1-1,5h,
(tällä reseptillä voi tehdä myös suolaisia leivonnaisia).
Käy katsomassa ihmeessä  video torttujen leivonnasta instagram sivulla.

Mikä ihme tällainen ikä lapsella on, kun meidän kohta 7kk:den ikäinen rinsessa ei malta syödä. Rinnalla syö kyllä jonkin aikaa rauhassa maitoa, mutta kiinteitä syödessä ei malta pysyä paikoillaan. Olen yrittänyt antaa hänelle sormiruokaa, koska hän on selvästi kiinnostunut sormiruokailusta.
Sitä malttaa syödä hetken ennen, kun alkaa taas hösäämään. Meillä ei muut lapset ole olleet ensinnäkään näin aikaisin liikkeellä liikkumisen kanssa joten olen jotenkin aivan ihmeissäni.

Ruokailusta tulikin mieleen, että naapurin kurdi rouva syöttää nuorinta lastaan sillai, että lapsi on makuullaan. No tämä lapsi kakoo ruokaansa ja melkeen tukehtuu, joka kerta. Mainitsin yhden kerran tälle naapurin rouvalle, että se voi olla aika vaarallistakin. Hän ihmettelikin minkä takia meillä vauva (kohta 7kk:tta) saa syödä ja istua itse. Eikä syö pelkästään hienoksi jauhettua ruokaa (mainittakoon hänen saaneen vähän rakeisempaa ruokaa nyt). Jäi ihmettelemään, kun annoin tytön kakoa rauhassa ruoan pois kurkustaan, enkä ollut läiskimäässä selkään paniikissa. Sanoinkin ääneen, että tämän ikäinen kakoo aika herkästikin. Mutta se on normaalia, eikä siihen pidä puuttua ennen, kun näyttää tulevan merkkejä siitä ettei selviä itse kurkun selvityksestä.  Muistan kerran lähettäneen siskolleni videon, kun meidän aivokurjeton söi sormiruokaa. Hän laittoi silloin paniikissa viestiä, että heidän poika oli tukehtua. Mutta sanoin sen olevan normaalia ja loppuvan ajan kanssa ja käskin olla puuttumatta kakomiseen ennen, kun on pakko. Hieman nolona laittoi takaisin viestiä, että oli ilmeisesti reagoinut turhaan liian voimakkaasti. Meillä aivokurjettomalla tuli silmistä ihan kyyneleet, mutta silti sitkeesti laittoi ruokaa uudestaan suuhun, kun sai eka vanhat selvitettyä pois. Aion kylläkin antaa myös tuon meidän 6/20 rinsessan syödä sormiruokaa. Sen verran kiinnostunut tuosta on. Esim. Makututti on meidän rinsessan suosikki.

Artikkelissa tuli aika sekainen sepustus. Mutta uusi artikkeli tulee varmasti sitten ensvuoden puolella.. Eli hyvää uutta vuotta kaikille!

Käy katsomassa Instassa uusimmat videot ja tule seuraamaan meidän arkea lähemmin:

Löydät meidät nyt myös blogit.fi:stä:

Häiriöitä kerrakseen.

Nyt taitaa olla aika puhua minun ahdistuneisuushäiriöstäni ja sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Olen potenut ihan pienestä asti noita molempia. Nämä vaikuttaa paljonkin minun elämääni. Välillä tämä ärsyttää ja surettaa, että asioita jää tekemättä tai en vain pysty tehdä joitain asioita.

Kuten ehkä joku on aikaisemmin lukenut, niin minähän olen käynyt autokoulua. Viimeksi ajaessa olin 17-vuotta. Autokoulu jäi kesken, koska kukaan ei osannut minua opettaa autokoulussa.. Kävin siis kaksi kertaa insissä ja löin hanskat ns. tiskiin.. Muistan kun Herra Kurdi sai ajokortin ja ihmetteli suureen ääneen minkä takia minulla ei ajokorttia ole. No kertoessani tämän koko tarinan jätti hän asian sikseen. Nyt sitten hänen kaveriensa vaimojen saatua ajokortit ihmetellään TAAS suureen ääneen miksi minulla sitä ajokorttia ei ole. Olen siis käynyt jo kolme kertaa Inssissä, mutta Herra Kurdi ei sitä ymmärrä.. Eli sitä miksi en sitä ajokorttia saa. Suurimmat syyt ovat hahmotus- ja ahdistuneisuushäiriö. En siis yksinkertaisesti hahmota esim. ajovuoroja, kumpaan suuntaan rattia pitää kääntää peruuttaessa. Ja kaikista pahin kaikista on se ahdistus. En siis pysty toimimaan, koska ahdistun siinä auton ratissa. Sitten tulee sosiaallistentilanteiden pelko sitten siinä kohtaa, kun kokeen vastaanottaja tulee paperien kanssa viereen toteamaan etten ole valmis saamaan ajokorttia. Herra Kurdi luulee tämän olevan vain minun pään sisästä tuotetta ja luulee minun ”temppuilevan”. Kun hänelle sanoo, että nämä häiriöt ovat olleet koko minun ikäni minulla niin kuuluu vaan hänen suustansa ”se on tekosyy”. Noin ajateltiin varmaan ennen 90-lukua täällä suomessa. Itseä lähinnä ärsyttää se ettei hän halua edes ymmärtää ja luulee, että painostamalla tai pakottamalla minulle se ajokortti vain tupsahtaa käteen. Vaikka todellisuudessa minulta se vaatii TODELLA ISON TYÖN! Sanottakoon oppimishäiriöisenä, että haluaisin todellakin oppia asioita nopeasti ja helposti. Mutta se ei vain onnistu tämän oppimishäiriön kanssa. Ei vaikka kuinka on yritetty.
Herra Kurdi luulee, että sitten ajokortin saatua muutamme jonnekin pöpelikköön ja metsän keskelle. Tämä ei todella tule tapahtumaan. Hän on ottanut omaksi ongelmakseen tämän minun ajokortti asian.. Eikä vain pysty hyväksyä sitä, että kaikki ei sitä ajokorttia tule saamaan ja ihmisessä voi olla myös puutteita joita ei edes tämä ihminen pysty muuttamaan.

Päiväkodissa on yksi äiti, joka haluaisi paljon jutella minulle. Mutta en vain saa sanaa suustani. Menen siis täysin lukkoon ja tämä nolottaa aika paljonkin. Hän mm. kiitti minua siitä, että meidän esikoinen pääsi viettämään heille kaverisynttäreitä. Menin täysin lukkoon ja sanat takelsi vaan suusta ”Aa, joo”. Vaikka olisin voinut sanoa ”kiitos kun meidän poika sai tulla, hän puhui koko illan kuinka kivaa oli”. Mutta ei, sanoin ”Aa, joo”.. Välillä kuulostan kuulemma töykeältä ja epäkohteliaalta. Mutta en halua selitellä jokaiselle häiriöstäni. Herra Kurdin mielestä olen VAIN ujo, koska heillä päin ei tunneta tällaisia häiriöitä.

No mitäs sitten tällaisen sosiaalisten tilanteiden pelon tunnistaa?

  • rajoittaa ja vaikeuttaa ihmissuhteita, työelämää ja opiskelua.
  •  tilanteiden pelosta kärsivä alkaa aktiivisesti vältellä ahdistaviksi kokemiaan tilanteita ja eristäytyä työ- ja opiskeluelämästä ja ihmissuhteista.
  • fyysisiä oireita ovat esimerkiksi sydämen tykytys, huimaus, vapina, hikoilu, paineen tunne vatsassa tai päässä, suun ja kurkun kuivuminen tai päänsärky. Kahvi, päihteet ja unen puute voivat pahentaa oireita.

Mistä tunnistaa ahdistuneisuus häiriön?

  • Ahdistava tunne rinnassa
  • Hikoilu
  • Vapina ja säpsähtely
  • Sydämentykytys
  • Hengenahdistus ja ilman loppumisen tunne
  • Huimaus
  • Pahoinvointi ja vatsaoireet
  • Tihentynyt virtsaamisen tarve
  • Unettomuus
  • Erektiohäiriö
  • Työmuistin huononeminen
  • Osa ihmisistä tunnistaa ahdistuksensa fyysisten oireiden kautta, osa tunnistaa suoraan taustalla vaikuttavat tunteet, esimerkiksi pelot. Ahdistus eroaa pelosta siinä, että pelon kohde on jokin todellinen ulkoinen vaara, kun taas ahdistuneisuudessa sitä ei aina pystytä nimeämään.

Muista seurata Instassa:

Blogin uudistamista

Tai seuraa meitä blogit.fi:

🎁 Joulu pohdintaa: 🌲

En oikein tiedän mitä järjestän jouluksi. Siskoni tulee oman pojan kanssa kylään ja myöskin minun äitini sanoi tulevansa, jos koronatilanne sen sallii. En oikein tiedä. että mitähän sitä järjestäisi. Tuleeko meille joulukuusi? En tiedä. Lapsille varmaan pitäisi ainakin jotain ruokaa tehdä. Meillä lapset ei tykkään joululaatikoista eikä oikeastaan jouluruuasta yleensäkkään. Sitten pitäisi keksiä joku normaali arkiruoka heille.

Lupasin myös Herra Kurdille, että teen hänelle kakun jouluksi. Joulutorttuja yleensäkin on meillä jouluna tarjolla. Lahjojakin on vaikka kuinka paljon. Aikuisille päätettiin, että ei osteta. Mutta lapset saavat mieleisensä paketit. Ja koska äitinä varmaan ehkä, joku ymmärtää niin tämä mamma hullaantui näissä paketeissa vähän liikaa. Eli leluröykkiö on tänäkin jouluna taattu. Meillä on perinteinen joulusauna (saunaa pitää vain ensin pestä 😬. Herra Kurdi on käynyt äitini kanssa parina jouluna joulukirkossa. Mutta nykyisin soittelee vain sukulaisia läpi keskiyöhön asti. 😂

Me emme juhli joulua uskonnollisessa merkityksessä vaan perinteisenä talvijuhlana. Ihan niin kuin Kurdien Newroz (Maaliskuun 21pv, eli uudenvuoden juhla). Jolloin teen yleensä kakun ja ostamme kaveri perheille lahjat. Mies käy yleensä juhlimassa Helsingissä. Itse en ole päässyt, koska olen ollut lahjakkaasti niin raskaana. Mutta ehkä sitten, kun tämä korona tästä rauhoittuisi maailmalla.

Tätä kirjottaessa onkin jo ihan joulufiilis. ❤️🌲

Käythän seuraamassa blogia Instassa, siellä näkee enemmän minkälaista tämä meidän arki on. Päivittelen sinne mm. lyhyitä videoita:

Löydät meidät myös blogit. fi:stä: